1 Vielä Herra puhui Jobille. Hän sanoi:
2 -- Voiko tämä, joka näin arvostelee Kaikkivaltiasta, käydä oikeutta häntä vastaan? Sen, joka tahtoo ojentaa Jumalaa, on oltava valmis vastaamaan sanoistaan.
3 Silloin Job sanoi Herralle:
4 -- Olen liian vähäinen. Miten voisin vastata sinulle? Minä panen käden suulleni ja vaikenen.
5 Kerran minä olen puhunut, enää en sitä tee. Tein sen vielä toisenkin kerran, mutta nyt pysyn vaiti.
6 Nyt Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui:
7 -- Vyötä itsesi, puolustaudu kuin mies! Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.
8 Väitätkö sinä, että minä en tuomitse oikein? Syytätkö minua vääryydestä, jotta itse saisit olla oikeassa?
9 Onko sinun käsivartesi kuin Jumalan käsivarsi? Jyliseekö sinun äänesi niin kuin hänen äänensä jylisee?
10 Hyvä on! Varustaudu kuin kuningas, pue yllesi valtiaan komeus ja loisto!
11 Päästä vihasi valloilleen, etsi ylvästelijät, paina heidät maahan!
12 Lannista ylpeät, tallaa jumalattomat maahan!
13 Peitä heidät kaikki maan multaan, kätke heidän kasvonsa pois näkyvistä.
14 Silloin minäkin ylistän sinua, olethan saanut voiton oman kätesi voimalla!
15 Näetkö virtahevon? Minä olen sen tehnyt, niin kuin olen tehnyt sinut. Se syö ruohoa niin kuin lehmä,
16 mutta näetkö, miten vahvat ovat sen lanteet, näetkö, miten voimakkaat ovat sen vatsan lihakset?
17 Sen häntä on kuin setrin runko, reisien jänteet ovat kuin punottua köyttä.
18 Luut ovat kuin pronssiputket, selkäranka on kuin rautaa.
19 Se on Jumalan luomisteoista uljain, vain sen luoja voi sitä käskeä.
20 Vuoret antavat sille ruokaa, metsän eläimet leikkivät sen lähellä.
21 Lootuspensaan alla se makaa kaislojen keskellä, liejun kätköissä.
22 Lootuspensaat suojaavat sitä, antavat sille varjonsa, rannan pajut sen ympäröivät.
23 Se ei säiky, vaikka virta on väkevä, se lepää kaikessa rauhassa, vaikka vesi tunkeutuu suuhun.
24 Kuka astuu sen silmien eteen? Kuka kiinnittää sen turpaan talutusrenkaan?
1 And Jehovah doth answer Job, and saith: --
2 Is the striver with the Mighty instructed? The reprover of God, let him answer it.
3 And Job answereth Jehovah, and saith: --
4 Lo, I have been vile, What do I return to Thee? My hand I have placed on my mouth.
5 Once I have spoken, and I answer not, And twice, and I add not.
6 And Jehovah answereth Job out of the whirlwind, and saith: --
7 Gird, I pray thee, as a man, thy loins, I ask thee, and cause thou Me to know.
8 Dost thou also make void My judgment? Dost thou condemn Me, That thou mayest be righteous?
9 And an arm like God hast thou? And with a voice like Him dost thou thunder?
10 Put on, I pray thee, excellency and loftiness, Yea, honour and beauty put on.
11 Scatter abroad the wrath of thine anger, And see every proud one, and make him low.
12 See every proud one -- humble him, And tread down the wicked in their place.
13 Hide them in the dust together, Their faces bind in secret.
14 And even I -- I do praise thee, For thy right hand giveth salvation to thee.
15 Lo, I pray thee, Behemoth, that I made with thee: Grass as an ox he eateth.
16 Lo, I pray thee, his power [is] in his loins, And his strength in the muscles of his belly.
17 He doth bend his tail as a cedar, The sinews of his thighs are wrapped together,
18 His bones [are] tubes of brass, His bones [are] as a bar of iron.
19 He [is] a beginning of the ways of God, His Maker bringeth nigh his sword;
20 For food do mountains bear for him, And all the beasts of the field play there.
21 Under shades he lieth down, In a secret place of reed and mire.
22 Cover him do shades, [with] their shadow, Cover him do willows of the brook.
23 Lo, a flood oppresseth -- he doth not haste, He is confident though Jordan Doth come forth unto his mouth.
24 Before his eyes doth [one] take him, With snares doth [one] pierce the nose?