1 Matkalaulu. Ahdistuksessani minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle.

2 Herra, pelasta minun sieluni valheellisista huulista, petollisesta kielestä.

3 Mitä hän sinulle antaa ja mitä siihen vielä lisää, sinä petollinen kieli?

4 Väkivaltaisen teräviä nuolia ynnä kinsteripensaan tulisia hiiliä!

5 Voi minua, että minun täytyy oleskella muukalaisena Mesekissä, asua Keedarin majojen keskellä!

6 Kauan on minun sieluni täytynyt asua niiden seurassa, jotka rauhaa vihaavat.

7 Minä pidän rauhan, mutta jos sanan sanon, niin he ovat sotaan valmiit.

1 A Jeová, na minha tribulação, clamei, E ele me respondeu.

2 Livra, Jeová, de lábios mentirosos a minha alma, E da língua enganadora.

3 Que te será dado, e que te será acrescentado, Língua enganadora?

4 Agudas setas do valente, Juntamente com carvões de giestas.

5 Ai de mim, que peregrino em Meseque, E habito entre as tendas de Quedar!

6 Há muito que a minha alma habita Com aquele que odeia a paz.

7 Eu sou pela paz: Mas quando falo, eles são pela guerra.