1 Matkalaulu. Ahdistuksessani minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle.2 Herra, pelasta minun sieluni valheellisista huulista, petollisesta kielestä.3 Mitä hän sinulle antaa ja mitä siihen vielä lisää, sinä petollinen kieli?4 Väkivaltaisen teräviä nuolia ynnä kinsteripensaan tulisia hiiliä!5 Voi minua, että minun täytyy oleskella muukalaisena Mesekissä, asua Keedarin majojen keskellä!6 Kauan on minun sieluni täytynyt asua niiden seurassa, jotka rauhaa vihaavat.7 Minä pidän rauhan, mutta jos sanan sanon, niin he ovat sotaan valmiit.

1 A Jeová, na minha tribulação, clamei, E ele me respondeu.2 Livra, Jeová, de lábios mentirosos a minha alma, E da língua enganadora.3 Que te será dado, e que te será acrescentado, Língua enganadora?4 Agudas setas do valente, Juntamente com carvões de giestas.5 Ai de mim, que peregrino em Meseque, E habito entre as tendas de Quedar!6 Há muito que a minha alma habita Com aquele que odeia a paz.7 Eu sou pela paz: Mas quando falo, eles são pela guerra.