1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin virsi. (H4:2) Vastaa minulle, kun minä huudan, sinä minun vanhurskauteni Jumala, joka ahdingossa avarrat minun tilani. Armahda minua, kuule minun rukoukseni.

2 (H4:3) Te miehet, kuinka kauan minun kunniaani pidetään pilkkana, kuinka kauan te rakastatte turhuutta, etsitte valhetta? Sela.

3 (H4:4) Tietäkää: ihmeellinen on Herra hurskastansa kohtaan, Herra kuulee, kun minä häntä huudan.

4 (H4:5) Vaviskaa, älkääkä syntiä tehkö. Puhukaa sydämissänne vuoteillanne ja olkaa hiljaa. Sela.

5 (H4:6) Uhratkaa vanhurskauden uhreja ja luottakaa Herraan.

7 (H4:8) Sinä annat minun sydämeeni suuremman ilon, kuin heillä on runsaasta viljasta ja viinistä.

8 (H4:9) Rauhassa minä käyn levolle ja nukun, sillä sinä, Herra, yksin annat minun turvassa asua.

1 Quando eu clamar, responde-me, Deus da minha justiça; (Na angústia tens-me dado folga); Compadece-te de mim e ouve a minha oração.

2 Até quando, varões ilustres, tornareis a minha glória em desonra? Amareis a vaidade, buscareis a mentira? (Selá)

3 Sabei, porém, que Jeová distingue aquele que é piedoso; Jeová ouvirá, quando eu clamar a ele.

4 Tremei, e não pequeis; Consultai no leito com o vosso coração e sossegai. (Selá)

5 Oferecei sacrifícios de justiça, E confiai em Jeová.

6 Muitos há que dizem: Quem nos mostrará algum bem? Levanta, Jeová, sobre nós a luz do teu rosto.

7 Puseste no meu coração mais alegria Que a deles, quando o trigo e o mosto lhes abundam.

8 Em paz me deitarei e dormirei num instante, Porque só tu, Jeová, fazes que eu habite em segurança.