1 Aleluia. Amo o Senhor, porque ele ouviu a voz de minha súplica,

2 porque inclinou para mim os seus ouvidos no dia em que o invoquei.

3 Os laços da morte me envolviam, a rede da habitação dos mortos me apanhou de improviso; estava abismado na aflição e na ansiedade.

4 Foi então que invoquei o nome do Senhor: Ó Senhor, salvai-me a vida!

5 O Senhor é bom e justo, cheio de misericórdia é nosso Deus.

6 O Senhor cuida dos corações simples; achava-me na miséria e ele me salvou.

7 Volta, minha alma, à tua serenidade, porque o Senhor foi bom para contigo,

8 pois livrou-me a alma da morte, preservou-me os olhos do pranto, os pés da queda.

9 Na presença do Senhor continuarei o meu caminho na terra dos vivos.

10 Salmo. Conservei a confiança ainda quando podia dizer: Em verdade sou extremamente infeliz.

11 Em meu pavor eu dizia: O homem é um apoio falaz.

12 Mas que poderei retribuir ao Senhor por tudo o que ele me tem dado?

13 Erguerei o cálice da salvação, invocando o nome do Senhor.

14 Cumprirei os meus votos para com o Senhor, na presença de todo o seu povo.

15 É penoso para o Senhor ver morrer os seus fiéis.

16 Senhor, eu sou vosso servo; vosso servo, filho de vossa serva: quebrastes os meus grilhões.

17 Oferecer-vos-ei um sacrifício de louvor, invocando o nome do Senhor.

18 Cumprirei os meus votos para com o Senhor, na presença de todo o seu povo,

19 nos átrios da casa do Senhor, no teu recinto, ó Jerusalém!

1 Minä rakastan Herraa. Hän kuulee minua, hän kuulee hartaan pyyntöni.

2 Kun huudan häntä avuksi, hän kuuntelee.

3 Kuoleman köydet kiertyivät ympärilleni, tuonelan kauhut ahdistivat minua, minut valtasi tuska ja murhe.

5 Herra on oikeamielinen ja laupias, meidän Jumalamme on armollinen.

6 Herra on avuttomien suojelija. Kun voimani uupuivat, hän tuli avukseni.

7 Nyt olen saanut rauhan, Herra piti minusta huolen.

8 Hän pelasti minut kuolemasta, hän säästi silmäni kyyneliltä, ei antanut jalkani astua harhaan.

9 Minä saan vaeltaa Herran edessä elävien maassa.

10 Minä uskon, ja siksi puhun. Olin tuhon partaalla.

11 Hädän hetkellä minä näin: ihmisiin ei ole luottamista.

12 Kuinka voisin maksaa Herralle sen, minkä hän on hyväkseni tehnyt?

13 Minä kohotan uhrimaljan ja kiitän Herraa, pelastajaani.

14 Minkä olen hänelle luvannut, sen teen, teen sen hänen kansansa nähden.

15 Kallis on Herran silmissä hänen uskollistensa henki.

16 Herra, kuule minua, palvelijaasi! Olen palvelijasi, sinun palvelijattaresi poika. Sinä olet katkaissut kahleeni.

17 Herra, minä uhraan sinulle kiitosuhrin ja ylistän sinun nimeäsi.

18 Minkä olen Herralle luvannut, sen teen, teen sen hänen kansansa nähden

19 Herran temppelin esipihalla, sinun keskelläsi, Jerusalem. Halleluja!