1 Salmo. Felizes aqueles cuja vida é pura, e seguem a lei do Senhor.
2 Felizes os que guardam com esmero seus preceitos e o procuram de todo o coração;
3 e os que não praticam o mal, mas andam em seus caminhos.
4 Impusestes vossos preceitos, para serem observados fielmente;
5 oxalá se firmem os meus passos na observância de vossas leis.
6 Não serei então confundido, se fixar os olhos nos vossos mandamentos.
7 Louvar-vos-ei com reto coração, uma vez instruído em vossos justos decretos.
8 Guardarei as vossas leis; não me abandoneis jamais.
9 Como um jovem manterá pura a sua vida? Sendo fiel às vossas palavras.
10 De todo o coração eu vos procuro; não permitais que eu me aparte de vossos mandamentos.
11 Guardo no fundo do meu coração a vossa palavra, para não vos ofender.
12 Sede bendito, Senhor; ensinai-me vossas leis.
13 Meus lábios enumeram todos os decretos de vossa boca.
14 Na observância de vossas ordens eu me alegro, muito mais do que em todas as riquezas.
15 Sobre os vossos preceitos meditarei, e considerarei vossos caminhos.
16 Hei de deleitar-me em vossas leis; jamais esquecerei vossas palavras.
17 Concedei a vosso servo esta graça: que eu viva guardando vossas palavras.
18 Abri meus olhos, para que veja as maravilhas de vossa lei.
19 Peregrino sou na terra, não me oculteis os vossos mandamentos.
20 Consome-se minha alma no desejo perpétuo de observar vossos decretos.
21 Repreendestes os soberbos, malditos os que se apartam de vossos mandamentos.
22 Livrai-me do opróbrio e do desprezo, pois observo as vossas ordens.
23 Mesmo que os príncipes conspirem contra mim, vosso servo meditará em vossas leis.
24 Vossos preceitos são minhas delícias, meus conselheiros são as vossas leis.
25 Prostrada no pó está minha alma, restituí-me a vida conforme vossa promessa.
26 Eu vos exponho a minha vida, para que me atendais: ensinai-me as vossas leis.
27 Mostrai-me o caminho de vossos preceitos, e meditarei em vossas maravilhas.
28 Chora de tristeza a minha alma; reconfortai-me segundo vossa promessa.
29 Afastai-me do caminho da mentira, e fazei-me fiel à vossa lei.
30 Escolhi o caminho da verdade, impus-me os vossos decretos.
31 Apego-me a vossas ordens, Senhor. Não permitais que eu seja confundido.
32 Correrei pelo caminho de vossos mandamentos, porque sois vós que dilatais meu coração.
33 Mostrai-me, Senhor, o caminho de vossas leis, para que eu nele permaneça com fidelidade.
34 Ensinai-me a observar a vossa lei e a guardá-la de todo o coração.
35 Conduzi-me pelas sendas de vossas leis, porque nelas estão minhas delícias.
36 Inclinai-me o coração às vossas ordens e não para a avareza.
37 Não permitais que meus olhos vejam a vaidade, fazei-me viver em vossos caminhos.
38 Cumpri a promessa para com vosso servo, que fizestes àqueles que vos temem.
39 Afastai de mim a vergonha que receio, pois são agradáveis os vossos decretos.
40 Anseio pelos vossos preceitos; dai-me que viva segundo vossa justiça.
41 Desçam a mim as vossas misericórdias, Senhor, e a vossa salvação, conforme vossa promessa.
42 Saberei o que responder aos que me ultrajam, porque tenho confiança em vossa palavra.
43 Não me tireis jamais da boca a palavra da verdade, porque tenho confiança em vossos decretos.
44 Guardarei constantemente a vossa lei, para sempre e pelos séculos dos séculos.
45 Andarei por um caminho seguro, porque procuro os vossos preceitos.
46 Diante dos reis falarei de vossas prescrições, e não me envergonharei.
47 Encontrarei minhas delícias em vossos mandamentos, porque os amo.
48 Erguerei as mãos para executar vossos mandamentos, e meditarei em vossas leis.
49 Lembrai-vos da palavra empenhada ao vosso servo, na qual me fizestes encontrar esperança.
50 O único consolo em minha aflição é que vossa palavra me dá vida.
51 De sarcasmos cumulam-me os soberbos, mas de vossa lei não me afasto.
52 Lembro-me de vossos juízos de outrora, e isso me consola.
53 Revolto-me à vista dos pecadores, que abandonam a vossa lei.
54 Vossas leis são objeto de meus cantares no lugar de meu exílio.
55 De noite, lembro-me, Senhor, de vosso nome; guardarei a vossa lei.
56 Escolhi, como parte que me toca, observar vossos preceitos.
57 Minha partilha, Senhor, eu o declaro, é guardar as vossas palavras.
58 De todo o coração imploro em vossa presença: tende piedade de mim como haveis prometido.
59 Considero os meus atos, e regulo meus passos conforme as vossas ordens.
60 Apresso-me, sem hesitação, em observar os vossos mandamentos.
61 As malhas dos ímpios me cercaram, mas eu não esqueço a vossa lei.
62 Em meio à noite levanto-me para vos louvar pelos vossos decretos cheios de justiça.
63 Sou amigo de todos os que vos temem e dos que seguem vossos preceitos.
64 De vossa bondade, Senhor, está cheia a terra; ensinai-me as vossas leis.
65 Tratastes com benevolência o vosso servo, Senhor, segundo a vossa palavra.
66 Dai-me o juízo reto e a sabedoria, porque confio em vossos mandamentos.
67 Antes de ser afligido pela provação, errei; mas agora guardo a vossa palavra.
68 Vós que sois bom e benfazejo, ensinai-me as vossas leis.
69 Contra mim os soberbos maquinam caluniosamente, mas eu, de todo o coração, fico fiel aos vossos preceitos.
70 Seu espírito tornou-se espesso como sebo; eu, porém, me deleito em vossa lei.
71 Foi bom para mim ser afligido, a fim de aprender vossos decretos.
72 Mais vale para mim a lei de vossa boca que montes de ouro e prata.
73 Formaram-me e plasmaram-me vossas mãos, dai-me a sabedoria para aprender os vossos mandamentos.
74 Aqueles que vos temem alegrem-se ao me ver, porque em vossa palavra pus minha esperança.
75 Sei, Senhor, que são justos os vossos decretos e que com razão vós me provastes.
76 Venha-me em auxílio a vossa misericórdia, e console-me segundo a promessa feita a vosso servo.
77 Venham sobre mim as vossas misericórdias, para que eu viva, porque a vossa lei são as minhas delícias.
78 Sejam confundidos esses orgulhosos que sem razão me afligem; porque medito em vossos preceitos.
79 Voltem para mim os que vos temem e os que observam as vossas prescrições.
80 Seja perfeito meu coração na observância de vossas leis, a fim de que eu não seja confundido.
81 Desfalece-me a alma ansiando por vosso auxílio; em vossa palavra ponho minha esperança.
82 Enlanguescem-me os olhos desejando a vossa palavra; quando vireis consolar-me?
83 Assemelho-me a um odre exposto ao fumeiro, e, contudo, não me esqueci de vossas leis.
84 Por quantos dias fareis esperar o vosso servo? Quando lhe fareis justiça de seus perseguidores?
85 Para mim cavaram fossas os orgulhosos, que não guardam a vossa lei.
86 Todos os vossos mandamentos são justos; sem razão me perseguem; ajudai-me.
87 Por pouco não me exterminaram da terra; eu, porém, não abandonei vossos preceitos.
88 Conservai-me vivo em vossa misericórdia, para que eu observe as prescrições de vossa boca.
89 É eterna, Senhor, vossa palavra, tão estável como o céu.
90 Vossa verdade dura de geração em geração, tão estável como a terra que criastes.
91 Tudo subsiste perpetuamente pelos vossos decretos, porque o universo vos é sujeito.
92 Se em vossa lei não tivesse encontrado as minhas delícias, já teria perecido em minha aflição.
93 Jamais esquecerei vossos preceitos, porque por eles é que me dais a vida.
94 Sou vosso, salvai-me, porquanto busco vossos preceitos.
95 Espreitam-me os pecadores para me perder, mas eu atendo às vossas ordens.
96 Vi que há um termo em toda perfeição, mas vossa lei se estende sem limites.
97 Ah, quanto amo, Senhor, a vossa lei! Durante o dia todo eu a medito.
98 Mais sábio que meus inimigos me fizeram os vossos mandamentos, pois eles me acompanham sempre.
99 Sou mais prudente do que todos os meus mestres, porque vossas prescrições são o único objeto de minha meditação.
100 Sou mais sensato do que os anciãos, porque observo os vossos preceitos.
101 Dos maus caminhos desvio os meus pés, para poder guardar vossas palavras.
102 De vossos decretos eu não me desvio, porque vós mos ensinastes.
103 Quão saborosas são para mim vossas palavras! São mais doces que o mel à minha boca.
104 Vossos preceitos me fizeram sábio, por isso odeio toda senda iníqua.
105 Vossa palavra é um facho que ilumina meus passos, uma luz em meu caminho.
106 Faço juramento e me obrigo a guardar os vossos justos decretos.
107 Estou extremamente aflito, Senhor; conservai-me a vida como prometestes.
108 Aceitai, Senhor, a oferenda da minha promessa e ensinai-me as vossas ordens.
109 Em constante perigo está a minha vida, mas não me esqueço de vossa lei.
110 Armaram-me laços os pecadores, mas não fugi de vossos preceitos.
111 Minha herança eterna são as vossas prescrições, porque fazem a alegria de meu coração.
112 Inclinei o meu coração à prática de vossas ordens, perpetuamente e com exatidão.
113 Odeio os homens hipócritas, mas amo a vossa lei.
114 Vós sois meu abrigo e meu escudo; vossa palavra é minha esperança.
115 Afastai-vos de mim, homens malignos! E guardarei os mandamentos de meu Deus.
116 Sustentai-me pela vossa promessa, para que eu viva, não queirais confundir minha esperança.
117 Ajudai-me para que me salve, e sempre atenderei a vossos decretos.
118 Desprezais os que se apartam de vossas leis, porque mentirosos são seus pensamentos.
119 Como escória reputais os pecadores, por isso eu amo as vossas prescrições.
120 O respeito que tenho por vós me faz estremecer e vossos decretos inspiram-me temor.
121 Pratico o direito e a justiça; não me entregueis aos que me querem oprimir.
122 Sede fiador de vosso servo para a sua segurança, a fim de que os orgulhosos não me oprimam.
123 Desfalecem-me os olhos desejando vossa ajuda e na espera de vossas promessas de felicidade.
124 Tratai vosso servo segundo vossa bondade, e ensinai-me vossas leis.
125 Sou vosso servo: ensinai-me a sabedoria, para que conheça as vossas prescrições.
126 Senhor, é tempo de vós intervirdes, porque violaram as vossas leis.
127 Por isso amo os vossos mandamentos, mais que o ouro, mesmo o ouro mais fino.
128 Por isso escolhi as vossas leis como partilha, e detesto o caminho da mentira.
129 São admiráveis as vossas prescrições, por isso minha alma as observa.
130 Vossas palavras são uma verdadeira luz, que dá sabedoria aos simples.
131 Abro a boca para aspirar, num intenso amor de vossa lei.
132 Voltai-vos para mim e mostrai-me vossa misericórdia, como fazeis sempre para com os que amam o vosso nome.
133 Dirigi meus passos segundo a vossa palavra, a fim de que jamais o pecado reine sobre mim.
134 Livrai-me da opressão dos homens, para que possa guardar as vossas ordens.
135 Fazei brilhar sobre o vosso servo o esplendor da vossa face, e ensinai-me as vossas leis.
136 Muitas lágrimas correram de meus olhos, por não ver observada a vossa lei.
137 Justo sois, Senhor, e retos os vossos juízos.
138 Promulgastes vossas prescrições com toda a justiça, em toda a verdade.
139 Sinto-me consumido pela dor ao ver meus inimigos negligenciar vossas palavras.
140 Vossa palavra é isenta de toda a impureza, vosso servo a ama com fervor.
141 Sou pequeno e desprezado, mas não esqueço os vossos preceitos!
142 Vossa justiça é justiça eterna; e firme, a vossa lei.
143 Apesar da angústia e da tribulação que caíram sobre mim, vossos mandamentos continuam a ser minhas delícias.
144 Eterna é a justiça das vossas prescrições; dai-me a compreensão delas para que eu viva.
145 De todo o coração eu clamo. Ouvi-me, Senhor; e observarei as vossas leis.
146 Clamo a vós: salvai-me, para que eu guarde as vossas prescrições.
147 Já desde a aurora imploro vosso auxílio; nas vossas palavras ponho minha esperança.
148 Meus olhos se antecipam às vigílias da noite, para meditarem em vossa palavra.
149 Conforme vossa misericórdia, ouvi, Senhor, a minha voz; e dai-me a vida, segundo vossa promessa.
150 Aproximam-se os que me perseguem sem razão, eles estão longe de vossa lei.
151 Mas vós, Senhor, estais bem perto, e os vossos mandamentos são a verdade.
152 De há muito sei que vossas prescrições, vós as estabelecestes desde toda a eternidade.
153 Vede a minha aflição e libertai-me, porque não me esqueci de vossa lei.
154 Tomai em vossas mãos a minha causa e vingai-me; como prometestes, dai-me a vida.
155 Longe dos pecadores está a salvação, daqueles que não observam as vossas leis.
156 São muitas, Senhor, as vossas misericórdias; dai-me a vida segundo as vossas decisões.
157 Apesar do número dos que me perseguem e oprimem, não me aparto em nada de vossos preceitos.
158 Ao ver os prevaricadores sinto desgosto, porque eles não observam a vossa palavra.
159 Vede, Senhor, como amo vossos preceitos; conservai-me vivo segundo vossa promessa.
160 O sumário da vossa palavra é a verdade, eternos são os decretos de vossa justiça.
161 Perseguem-me sem razão os poderosos; meu coração só reverencia vossas palavras.
162 Encontro minha alegria na vossa palavra, como a de quem encontra um imenso tesouro.
163 Odeio o mal, eu o detesto; mas amo a vossa lei.
164 Sete vezes ao dia publico vossos louvores, por causa da justiça de vossos juízos.
165 Grande paz têm aqueles que amam vossa lei: não há para eles nada que os perturbe.
166 Espero, Senhor, o vosso auxílio, e cumpro os vossos mandamentos.
167 Minha alma é fiel às vossas prescrições, e eu as amo com fervor.
168 Guardo os vossos preceitos e as vossas ordens, porque ante vossos olhos está minha vida inteira.
169 Chegue até vós, Senhor, o meu clamor; instruí-me segundo a vossa palavra.
170 Chegue até vós a minha prece; livrai-me segundo a vossa palavra.
171 Meus lábios cantem a vós um cântico, por me haverdes ensinado as vossas leis.
172 Cante minha língua as vossas palavras, porque justos são os vossos mandamentos.
173 Estenda-se a vossa mão e me socorra, porque escolhi vossos preceitos.
174 Suspiro, Senhor, pela vossa salvação, e a vossa lei são as minhas delícias.
175 Viva a minha alma para vos louvar, e ajudem-me os vossos decretos.
176 Ando errante como ovelha tresmalhada; vinde em busca do vosso servo, porque não me esqueci de vossos mandamentos!
1 Onnellisia ovat ne, joiden vaellus on nuhteetonta, ne, jotka seuraavat Herran lakia.
2 Onnellisia ne, jotka pitävät hänen liittonsa ja koko sydämestään kysyvät hänen tahtoaan,
3 ne, jotka eivät tee vääryyttä vaan kulkevat hänen teitään.
4 Sinä olet antanut säädöksesi tarkoin noudatettaviksi.
5 Kunpa kulkuni olisi vakaa, kunpa aina seuraisin sinun määräyksiäsi!
6 Kun pidän käskysi silmieni edessä, en joudu häpeään.
7 Vilpittömin sydämin minä kiitän sinua, kun opin tuntemaan oikeamieliset päätöksesi.
8 Minä noudatan sinun käskyjäsi -- älä koskaan minua hylkää!
9 Miten nuorukainen pysyy oikealla tiellä? Siten, että noudattaa sinun sanaasi.
10 Koko sydämestäni minä kysyn sinun tahtoasi, älä anna minun eksyä käskyjesi tieltä.
11 Minä talletan kaikki ohjeesi sydämeeni, etten rikkoisi sinua vastaan.
12 Kiitetty olet sinä, Herra! Opeta minut tuntemaan määräyksesi.
13 Minä julistan ihmisille kaikki sinun päätöksesi.
14 Minä iloitsen sinun liittosi tiestä niin kuin iloitaan rikkauksista.
15 Minä tutkistelen sinun säädöksiäsi, pidän katseeni sinun poluillasi.
16 Sinun käskysi ovat iloni, sinun sanaasi minä en unohda.
17 Pidä huolta minusta, palvelijastasi, niin saan elää ja noudattaa sinun sanaasi.
18 Avaa silmäni näkemään sinun lakisi kaikkine ihmeineen.
19 Minä olen muukalainen maan päällä. Älä salaa minulta käskyjäsi.
20 Minä riudun kaipauksesta, alati minä odotan sinun päätöksiäsi.
21 Sinä pidät kurissa röyhkeät, nuo kirotut, jotka kääntävät selkänsä sinun käskyillesi.
22 Vapauta minut pilkasta ja häväistyksestä, olenhan elänyt niin kuin liittosi vaatii.
23 Vehkeilkööt mahtimiehet minua vastaan -- minä, palvelijasi, tutkin sinun määräyksiäsi.
24 Sinun liittosi on iloni, liittosi säädökset ovat neuvonantajani.
25 Minä olen vaipunut maan tomuun. Virvoita minut, tee sanasi mukaan!
26 Sinä kuulet minua, kun kerron, mitä teitä olen kulkenut. Opeta minut tuntemaan määräyksesi!
27 Opasta minut säädöstesi tielle, minä tahdon tutkistella sinun lakisi ihmeitä.
28 Olen levoton, huolet painavat minua. Nosta minut maasta, tee sanasi mukaan!
29 Pidä minut loitolla valheen teistä, opeta minulle lakisi, ole armollinen.
30 Minä olen valinnut totuuden tien, sinun päätöksesi ovat aina silmieni edessä.
31 Sinun liitostasi, Herra, minä pidän kiinni -- älä anna minun joutua häpeään!
32 Kevein askelin minä kuljen sinun käskyjesi tietä, sinä huojennat mieleni.
33 Herra, opeta minulle määräystesi tie, niin seuraan sitä tinkimättä.
34 Anna minulle ymmärrystä noudattaa lakiasi, olla sydämestäni sille kuuliainen.
35 Anna minun kulkea käskyjesi polkua, siitä minä saan ilon.
36 Taivuta sydämeni liittosi puoleen, oman voiton pyynnistä ohjaa se pois.
37 Käännä katseeni kauas kaikesta turhasta, anna minun elää ja kulkea sinun tietäsi.
38 Tee myös minulle se, minkä olet luvannut tehdä kaikille, jotka sinua pelkäävät.
39 Päästä minut häpeästä, joka minua uhkaa. Sinun päätöksesi ovat hyvät.
40 Herra, minä kaipaan sinun säädöksiäsi. Sinä olet oikeamielinen -- anna minun elää!
41 Herra, osoita minulle uskollisuutesi, auta minua, tee lupauksesi mukaan!
42 Sinun sanaasi minä turvaan, sen avulla pystyn vastaamaan pilkkaajille.
43 Älä jätä suutani totuuden sanaa vaille, minä panen toivoni sinun päätöksiisi.
44 Minä noudatan aina sinun lakiasi, aina ja ikuisesti.
45 Sinun säädöstesi mukaan minä tahdon elää, ja siksi voin kulkea kevein mielin.
46 Kuninkaittenkin edessä kerron arkailematta sinun liitostasi.
47 Sinun käskyistäsi minä saan ilon, ne ovat minulle rakkaat.
48 Minä kohotan käteni sinun puoleesi, minä tutkistelen sinun käskyjäsi. Ne ovat minulle rakkaat.
49 Muista lupausta, jonka palvelijallesi annoit! Sinun sanasi antoi minulle toivon.
50 Sinun lupauksesi on kurjuudessa lohtunani, se virvoittaa minut jälleen.
51 Röyhkeät ovat alati minua solvaamassa, mutta minä en poikkea sinun laistasi.
52 Minä ajattelen ikiaikaisia päätöksiäsi, Herra, niistä minä saan lohdun.
53 Minä joudun suunniltani jumalattomien tähden, jotka hylkäävät sinun lakisi.
54 Sinun käskysi ovat riemulauluni, kun asun täällä muukalaisena.
55 Yölläkin minä muistan sinut, Herra, minä tahdon alati noudattaa lakiasi.
56 Tämä on minun tehtäväni: elää sinun säädöstesi mukaan.
57 Herra on minulle kaikki, muuta ei minulla ole, hänen sanojaan olen luvannut noudattaa.
58 Koko sydämestäni minä pyydän suosiotasi: armahda minua, tee lupauksesi mukaan!
59 Minä tutkin vaellustani ja käännän askeleeni sinun liittosi tielle.
60 Oikopäätä, viivyttelemättä minä aina täytän sinun käskysi.
61 Jumalattomien köydet kiertyvät ympärilleni, mutta minä en unohda sinun lakiasi.
62 Yösydännäkin nousen kiittämään sinua oikeudenmukaisista päätöksistäsi.
63 Olen kaikkien niiden ystävä, jotka pelkäävät sinua ja noudattavat sinun säädöksiäsi.
64 Sinun hyvyytesi, Herra, täyttää maan. Opeta minut tuntemaan käskysi!
65 Herra, hyvin sinä olet palvelijallesi tehnyt, olet tehnyt sanasi mukaan.
66 Anna minulle tietoa, anna oikeaa ymmärrystä, minä turvaan sinun käskyihisi.
67 Minä kuljin harhateitä, kunnes jouduin nöyrtymään. Nyt olen kuuliainen, elän ohjeittesi mukaan.
68 Herra, sinä olet hyvä, sinun tekosi ovat hyvät. Opeta minut tuntemaan määräyksesi!
69 Röyhkeät mustaavat minua valheillaan, mutta minä seuraan kaikessa sinun säädöksiäsi.
70 Heidän sydämensä on turta kuin ihramöykky, mutta minulle sinun lakisi antaa ilon.
71 Hyvä oli, että jouduin nöyrtymään, näin minä opin sinun määräyksesi.
72 Laki, jonka olet antanut, on minulle kallis, kalliimpi kuin kaikki hopea ja kulta.
73 Sinun kätesi ovat minut muovanneet. Anna myös ymmärrystä, että opin käskysi!
74 Sinun palvelijasi iloitsevat, kun näkevät minut, sillä minä panen toivoni sinun sanaasi.
75 Minä tiedän, Herra, että sinun päätöksesi ovat oikeat -- oikein oli, että panit minut nöyrtymään.
76 Anna armosi lohdukseni, niin kuin olet palvelijallesi luvannut.
77 Ole minulle laupias, silloin jaksan elää. Sinun lakisi antaa minulle ilon.
78 Joutukoot häpeään röyhkeät -- syyttä he vainoavat minua! Minä tutkistelen sinun säädöksiäsi.
79 Tulkoot luokseni ne, jotka palvelevat sinua ja tietävät, mitä sinun liittosi vaatii.
80 Kunpa noudattaisin vakaasti sinun määräyksiäsi! Silloin en joudu häpeään.
81 Minun sydämeni ikävöi apuasi, sinun lupaukseesi minä panen toivoni.
83 Vaikka olen kuin savun käpristämä leili, en unohda sinun käskyjäsi.
84 Kuinka kauan annat palvelijasi odottaa? Milloin langetat tuomion vainoojilleni?
85 Röyhkeät kaivavat tielleni kuoppia, nuo, jotka eivät piittaa sinun laistasi.
86 Sinun käskysi ovat oikeat. Auta minua! He vainoavat minua syyttä.
87 He ovat miltei tuhonneet minut, mutta minä en hylkää sinun säädöksiäsi.
88 Anna minun elää, sinä uskollinen, niin olen kuuliainen sinun liitollesi.
89 Herra, sinun sanasi on ikuinen. Sen luja perusta on taivaassa.
90 Polvesta polveen pysyy totuutesi. Sinä panit paikoilleen maan, ja se pysyy.
91 Sinun päätöstesi varassa on yhä kaikki, koko luomakunta palvelee sinua.
92 Ellei lakisi olisi ollut minun ilonani, olisin menehtynyt kurjuuteen.
93 Milloinkaan en unohda sinun säädöksiäsi, ne antavat minulle elämän.
94 Minä kuulun sinulle. Pelasta minut! Sinun säädöstesi mukaan minä tahdon elää.
95 Jumalattomat väijyvät minua tuhotakseen minut, mutta minä tutkin sinun liittosi säädöksiä.
96 Kaikelle tulee loppu, sen olen nähnyt, mutta sinun käskysi ovat ikuisesti voimassa.
97 Kuinka rakastankaan sinun lakiasi! Kaiken päivää minä sitä tutkin.
98 Sinun käskysi ovat alati ohjeenani, ne tekevät minut vihollisiani viisaammaksi.
99 Olen oppineempi kuin kaikki opettajani, kun tutkin sinun liittosi säädöksiä.
100 Olen viisaampi kuin kansan vanhimmat, kun noudatan sinun säädöksiäsi.
101 Pahan poluille en jalallani astu, minä tahdon totella sinun sanaasi.
102 Sinun päätöksistäsi en poikkea syrjään, sillä sinulta minä olen oppini saanut.
103 Miten suloiset ovatkaan sinun sanasi! Ne maistuvat hunajaa makeammilta.
104 Sinun säädöksesi antavat minulle ymmärrystä. Sen tähden minä vihaan kaikkia valheen teitä!
105 Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni, se on valo minun matkallani.
106 Olen vannonut valan, ja valani pidän: minä noudatan sinun vanhurskaita päätöksiäsi.
107 Herra, paljon olen joutunut kärsimään. Anna minun elää -- tee sanasi mukaan!
108 Olkoon lupaukseni sinulle mieluisa uhri, Herra. Opeta minut tuntemaan päätöksesi!
109 Kaiken aikaa henkeni on uhattuna, mutta minä en unohda sinun lakiasi.
110 Jumalattomat ovat virittäneet minulle ansoja, mutta minä en eksy sinun säädöstesi tieltä.
111 Sinun liittosi on ikuinen perintöni, siitä minun sydämeni iloitsee.
112 Olen taivuttanut mieleni täyttämään käskysi, aina ja tinkimättä.
113 Mieltään muuttelevia minä vihaan, mutta sinun lakiasi rakastan.
114 Sinä olet minun suojani ja kilpeni, sinun sanaasi minä panen toivoni.
115 Kaikotkaa, pahantekijät! Minä tottelen Jumalani käskyjä.
116 Ole tukenani lupauksesi mukaan, niin saan elää. Älä vie toivoani.
117 Taluta minua, pelasta minut, niin pidän määräyksesi aina mielessäni.
118 Sinä hylkäät ne, jotka hylkäävät sinun määräyksesi -- turhaan he punovat juoniaan.
119 Kuin kuonan sinä heität pois jumalattomat, siksi sinun liittosi on minulle rakas.
120 Koko ruumiini värisee kauhistavan mahtisi edessä, pelko täyttää minut, kun ajattelen sinun tuomioitasi.
121 Minä elän niin kuin oikeus ja vanhurskaus vaatii -- älä jätä minua sortajieni armoille!
122 Toimi parhaakseni, ole puoltajani, älä anna röyhkeitten sortaa palvelijaasi!
123 Minä ikävöin sinua, pelastajaani, kaipaan oikeutta, jonka olet luvannut.
124 Osoita palvelijallesi hyvyytesi ja armosi, opeta minut tuntemaan määräyksesi.
125 Anna ymmärrystä, opeta liittosi käskyt, olenhan minä sinun palvelijasi.
126 Herra, on aika toimia! Sinun lakiasi on rikottu!
127 Minä rakastan sinun käskyjäsi, ne ovat minulle kalliimmat kuin puhtain kulta.
128 Siksi elän tarkoin säädöstesi mukaan ja vihaan kaikkia valheen teitä.
129 Sinun liittosi on ihmeellinen, siksi minä tahdon uskollisesti pysyä siinä.
130 Kun sinun sanasi avautuu, se valaisee, tyhmäkin saa siitä ymmärrystä.
131 Minä huohotan suu auki, minä janoan sinun käskyjäsi.
132 Katso puoleeni, anna armosi -- se on niiden oikeus, joille nimesi on rakas.
133 Tee kulkuni vakaaksi ohjeillasi, älä anna minkään vääryyden vallita minua.
134 Vapauta minut sortajistani, että voisin noudattaa säädöksiäsi.
135 Kirkasta kasvosi palvelijallesi. Opeta minut tuntemaan käskysi!
136 Minun silmäni ovat tulvillaan kyyneliä, koska lakiasi ei noudateta.
137 Herra, sinä olet oikeamielinen, oikeat ovat sinun päätöksesi.
138 Oikeudenmukaiseksi olet säätänyt liittosi, se liitto pysyy.
139 Minä olen pakahtua raivosta, kun ahdistajani eivät piittaa sinun sanastasi.
140 Sinun sanasi on taattu ja koeteltu, ja palvelijasi rakastaa sitä.
141 Minä olen vähäinen ja halveksittu, mutta sinun säädöksiäsi en unohda.
142 Sinun oikeamielisyytesi on ikuinen, sinun lakisi on totuus.
143 Minä olen joutunut ahdinkoon ja hätään, mutta sinun käskyistäsi saan ilon.
144 Sinun liittosi on iäti oikea. Auta minua ymmärtämään sitä, niin voin elää.
145 Koko sydämestäni minä pyydän, Herra: Vastaa minulle! Minä taivun määräyksiisi.
146 Minä pyydän sinua: Pelasta minut! Minä teen, mitä sinun liittosi vaatii.
147 Jo ennen aamun koittoa huudan apuasi, sinun sanaasi minä panen toivoni.
148 Yön tultua olen yhä valveilla ja tutkistelen sinun sanaasi.
149 Kuule ääneni, Herra, sinä uskollinen! Sinä olet oikeudenmukainen -- anna minun elää!
150 Ilkeät vainoojat ovat jo lähellä -- he ovat kaukana sinun laistasi.
151 Sinä, Herra, olet lähelläni. Sinun käskyissäsi on totuus.
152 Jo kauan olen tiennyt, millainen liittosi on: sinä olet säätänyt sen ikiajoiksi.
153 Katso kurjuuteeni ja pelasta minut! Minä en ole unohtanut lakiasi.
154 Aja asiaani, vapauta minut syytteistä -- tee lupauksesi mukaan, anna minun elää!
155 Jumalattomat ovat kaukana pelastuksesta, koska he eivät piittaa sinun määräyksistäsi.
156 Herra, monet ovat sinun armotekosi. Sinä olet oikeudenmukainen -- anna minun elää!
157 Paljon on minulla vainoojia ja ahdistajia, mutta minä en luovu sinun liitostasi.
158 Minä voin pahoin, kun näen luopioita, jotka eivät noudata sinun sanaasi.
159 Herra, katso: minä rakastan sinun säädöksiäsi! Sinä olet uskollinen -- anna minun elää!
160 Totuus on sinun sanasi perusta, oikeat ja ikuiset ovat sinun päätöksesi.
161 Minä, viaton, olen mahtimiesten vainoama, mutta muuta en kumarra kuin sinun sanaasi.
162 Minä riemuitsen sinun sanoistasi niin kuin riemuitaan suuresta saaliista.
163 Valhetta minä vihaan ja kammoksun, sinun lakiasi minä rakastan.
164 Seitsemästi päivässä minä sinua ylistän vanhurskaista päätöksistäsi.
165 Ne, jotka rakastavat sinun lakiasi, elävät rauhassa, mikään ei horjuta heitä.
166 Herra, minä luotan siihen, että sinä pelastat minut. Minä teen sinun käskyjesi mukaan.
167 Minä pysyn uskollisesti sinun liitossasi, se on minulle ylen rakas.
168 Minä noudatan sinun liittosi säädöksiä -- missä kuljenkin, olen sinun edessäsi.
169 Nouskoon huutoni sinun eteesi, Herra! Anna minulle ymmärrystä, tee sanasi mukaan!
170 Tulkoon minun avunpyyntöni sinun eteesi -- pelasta minut, tee lupauksesi mukaan!
171 Kummutkoon ylistys huuliltani: sinä opetat minulle määräyksesi.
172 Laulakoon suuni sinun lupauksistasi, sillä käskysi ovat hyvät ja oikeat.
173 Olkoon sinun kätesi minun apuni, olenhan valinnut sinun säädöksesi.
174 Herra, sitä minä toivon, että pelastat minut. Sinun lakisi antaa minulle ilon.
175 Anna minun elää ja ylistää sinua, sinun päätöksesi olkoot minun tukenani.
176 Minä olen kuin eksynyt lammas. Etsi minut! Sinun käskyjäsi minä en unohda.