1 Ao mestre de canto. Com instrumentos de corda. Hino de Davi. Prestai ouvidos, ó Deus, à minha oração, não vos furteis à minha súplica;

2 Escutai-me e atendei-me. Na minha angústia agito-me num vaivém, perturbo-me

3 à voz do inimigo, sob os gritos do pecador. Eles lançam o mal contra mim, e me perseguem com furor.

4 Palpita-me no peito o coração, invade-me um pavor de morte.

5 Apoderam-se de mim o terror e o medo, e o pavor me assalta.

6 Digo-me, então: tivesse eu asas como a pomba, voaria para um lugar de repouso;

7 ir-me-ia bem longe morar no deserto.

8 Apressar-me-ia em buscar um abrigo contra o vendaval e a tempestade.

9 Destruí-os, Senhor, confundi-lhes as línguas, porque só vejo violência e discórdia na cidade.

10 Dia e noite percorrem suas muralhas, no seu interior só há injustiça e opressão.

11 Grassa a astúcia no seu meio, a iniqüidade e a fraude não deixam suas praças.

12 Se o ultraje viesse de um inimigo, eu o teria suportado; se a agressão partisse de quem me odeia, dele me esconderia.

13 Mas eras tu, meu companheiro, meu íntimo amigo,

14 com quem me entretinha em doces colóquios; com quem, por entre a multidão, íamos à casa de Deus.

15 Que a morte os colha de improviso, que eles desçam vivos à mansão dos mortos. Porque entre eles, em suas moradas, só há perversidade.

16 Eu, porém, bradarei a Deus, e o Senhor me livrará.

17 Pela tarde, de manhã e ao meio-dia lamentarei e gemerei; e ele ouvirá minha voz.

18 Dar-me-á a paz, livrando minha alma dos que me acossam, pois numerosos são meus inimigos.

19 O Senhor me ouvirá e os humilhará, ele que reina eternamente, porque não se emendem nem temem a Deus.

20 Cada um deles levanta a mão contra seus amigos. Todos violam suas alianças.

21 De semblante mais brando do que o creme, trazem, contudo, no coração a hostilidade; suas palavras são mais untuosas do que o óleo, porém, na verdade, espadas afiadas.

22 Depõe no Senhor os teus cuidados, porque ele será teu sustentáculo; não permitirá jamais que vacile o justo.

23 E vós, ó meu Deus, vós os precipitareis no fundo do abismo da morte. Os homens sanguinários e ardilosos não alcançarão a metade de seus dias! Quanto a mim, é em vós, Senhor, que ponho minha esperança.

1 Laulunjohtajalle. Kielisoittimilla. Daavidin virsi. (H55:2)Kuuntele rukoustani, Jumala, älä kätkeydy, kun pyydän apua.

2 (H55:3)Kuuntele minua ja vastaa minulle, ahdistus painaa mieltäni. Olen suunniltani pelosta,

3 (H55:4)kun vihollinen huutaa uhkauksia, kun jumalattomat ahdistavat minua. He kaatavat päälleni onnettomuutta, syyttävät minua vihassaan.

4 (H55:5)Sydän hakkaa rinnassani, kuoleman kauhut hyökkäävät kimppuuni.

5 (H55:6)Pelko vavisuttaa sisintäni, kauhu saartaa minut.

6 (H55:7)Jos saisin kyyhkysen siivet, lähtisin lentoon, etsisin lepopaikan.

7 (H55:8)Pakenisin kauas, majailisin autiomaassa. (sela)

8 (H55:9)Kiiruhtaisin turvapaikkaan, suojaan myrskytuulelta.

9 (H55:10)Herra, saata heidät sekasortoon, sekoita heidän neuvonpitonsa. Joka päivä minun täytyy katsella kaupungissa riitaa ja väkivaltaa.

10 (H55:11)Ne kiertävät kaupunkia yötä päivää, väijyvät sen muureilla. Vääryys ja tuho asuvat sen sisällä,

11 (H55:12)turmelus sen keskellä, sorto ja petos vallitsevat sen toreilla.

12 (H55:13)Jos vihollinen herjaisi minua, sen kyllä kestäisin. Jos vihamies nöyryyttäisi minua, minä voisin piiloutua.

13 (H55:14)Mutta sinä olet kaltaiseni, ystäväni ja uskottuni.

14 (H55:15)Ystävinä vaelsimme yhdessä Jumalan huoneeseen.

15 (H55:16)Kuolema periköön heidät, menkööt he elävinä alas tuonelaan! Heidän asuinsijansa ovat pahuutta täynnä.

16 (H55:17)Minä huudan Jumalaa, ja hän pelastaa minut.

17 (H55:18)Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä huokaan ja valitan, ja hän kuulee ääneni.

18 (H55:19)Kun minua vastaan käydään sotaa ja monet hyökkäävät kimppuuni, hän päästää minut rauhaan.

19 (H55:20)Jumala kuulee minua ja nöyryyttää heidät, hän, joka hamasta ikuisuudesta on hallinnut valtaistuimellaan. (sela) Viholliseni eivät muutu, eivät kunnioita Jumalaa.

20 (H55:21)Petturi käy ystäviensä kimppuun ja rikkoo liittonsa.

21 (H55:22)Hänen puheensa ovat lipeviä kuin öljy, mutta hänellä on paha mielessä. Hänen sanansa ovat liukkaita kuin voi mutta teräviä kuin paljastettu miekka.

22 (H55:23)Jätä taakkasi Herran käteen, hän pitää sinusta huolen. Hän ei ikinä salli hurskaan sortua.

23 (H55:24)Murhamiehet ja petturit sinä, Jumala, syökset syvimpään kuoppaan, he eivät elä puoleenkaan ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun.