1 Asafin psalmi. Jumala, Herra Jumala, on puhunut ja kutsunut koolle koko maanpiirin, idän ääriltä kaukaiseen länteen saakka.

2 Siionista, täydellisen kauniista, Jumala ilmestyy kirkkaudessaan.

3 Meidän Jumalamme tulee, hän ei enää vaikene. Tuhon tuli kulkee hänen edellään, myrsky raivoaa hänen ympärillään.

4 Hän kutsuu todistajikseen taivaan ja maan, hän vaatii kansansa tilille.

5 Kootkaa luokseni kaikki minun palvelijani, jotka ovat uhrein tehneet kanssani liiton.

6 Taivaat julistavat Jumalan vanhurskautta. Hän on oikeuden Jumala. (sela)

8 En nuhtele sinua uhriesi tähden, sillä polttouhrisi ovat aina edessäni.

9 En vaadi härkää talostasi, en vuohia tarhoistasi,

10 sillä minun ovat kaikki metsän eläimet, kaikki eläimet tuhansilla vuorilla.

11 Minun ovat kaikki vuorten linnut ja laaksojen moninaiset eläimet.

12 Jos minun olisi nälkä, en sanoisi sitä sinulle, sillä minun on koko maanpiiri, kaikki mitä on.

13 Söisinkö härkien lihaa, joisinko vuohien verta?

14 Anna Jumalalle uhriksi kiitos, täytä lupauksesi Korkeimmalle.

17 sinä, joka et ota vastaan ojennusta vaan heität käskyni selkäsi taakse?

18 Jos näet varkaan, otat hänet ystäväksi, pidät yhtä avionrikkojien kanssa.

19 Sinä annat suusi puhua pahaa, kielesi punoa petosta.

20 Sinä istut ja puhut pahaa veljestäsi, panettelet oman äitisi poikaa.

21 Pysyisinkö hiljaa, kun sinä teet noin? Sinä luulet, että minä olen sinun kaltaisesi. Mutta minä panen sinut vastaamaan teoistasi, asetan sinut tuomiolle.

22 Ymmärtäkää tämä, te jotka unohdatte Jumalan! Muuten minä raatelen teidät, eikä pelastajaa ole.

1 A Psalm of Asaph. The God of gods -- Jehovah -- hath spoken, And He calleth to the earth From the rising of the sun unto its going in.

2 From Zion, the perfection of beauty, God shone.

3 Our God cometh, and is not silent, Fire before Him doth devour, And round about him it hath been very tempestuous.

4 He doth call unto the heavens from above, And unto the earth, to judge His people.

5 Gather ye to Me My saints, Making covenant with Me over a sacrifice.

6 And the heavens declare His righteousness, For God Himself [is] judge. Selah.

7 Hear, O My people, and I speak, O Israel, and I testify against thee, God, thy God [am] I.

8 Not for thy sacrifices do I reprove thee, Yea, thy burnt-offerings [Are] before Me continually.

9 I take not from thy house a bullock, From thy folds he goats.

10 For Mine [is] every beast of the forest, The cattle on the hills of oxen.

11 I have known every fowl of the mountains, And the wild beast of the field [is] with Me.

12 If I am hungry I tell not to thee, For Mine [is] the world and its fulness.

13 Do I eat the flesh of bulls, And drink the blood of he-goats?

14 Sacrifice to God confession, And complete to the Most High thy vows.

15 And call Me in a day of adversity, I deliver thee, and thou honourest Me.

16 And to the wicked hath God said: What to thee -- to recount My statutes? That thou liftest up My covenant on thy mouth?

17 Yea, thou hast hated instruction, And dost cast My words behind thee.

18 If thou hast seen a thief, Then thou art pleased with him, And with adulterers [is] thy portion.

19 Thy mouth thou hast sent forth with evil, And thy tongue joineth deceit together,

20 Thou sittest, against thy brother thou speakest, Against a son of thy mother givest slander.

21 These thou didst, and I kept silent, Thou hast thought that I am like thee, I reprove thee, and set in array before thine eyes.

22 Understand this, I pray you, Ye who are forgetting God, Lest I tear, and there is no deliverer.

23 He who is sacrificing praise honoureth Me, As to him who maketh a way, I cause him to look on the salvation of God!