1 Laulunjohtajalle. Lauletaan korkealla poikaäänellä. Daavidin psalmi. (H9:2)Minä kiitän sinua, Herra, koko sydämestäni, kerron sinun ihmeelliset tekosi.
2 (H9:3)Minä iloitsen ja riemuitsen sinusta, ylistän sinun nimeäsi, Korkein.
3 (H9:4)Sinun edessäsi kääntyivät viholliseni pakoon, kaatuivat ja suistuivat tuhoon.
4 (H9:5)Sinä, oikeamielinen tuomari, sinä nousit istuimellesi, tuomitsit, ja asiani voitti.
5 (H9:6)Sinä jyrisit kansoille, tuhosit jumalattomat, heidän nimensä sinä pyyhit pois ikiajoiksi.
6 (H9:7)Viholliset on lyöty, murskattu ainiaaksi. Heidän kaupunkinsa sinä olet repinyt maahan, ei edes muistoa ole heistä jäljellä.
7 (H9:8)Mutta Herra hallitsee ikuisesti, oikeus on hänen valtaistuimensa perusta.
8 (H9:9)Hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti, langettaa kansoille oikeat tuomiot.
9 (H9:10)Herra on sorrettujen turva, hän on suoja ahdingon aikana.
10 (H9:11)Sinuun luottavat kaikki, jotka tuntevat sinut. Sinä, Herra, et hylkää ketään, joka etsii sinulta apua.
11 (H9:12)Ylistäkää Herraa! Hän hallitsee Siionissa! Kertokaa hänen tekonsa kaikille kansoille!
12 (H9:13)Hän muistaa kaikkia sorrettuja, hän kuulee heidän avunhuutonsa, veritekoja hän ei unohda.
13 (H9:14)Herra, ole minulle armollinen, katso, kuinka viholliseni sortavat minua! Sinä tuot minut takaisin kuoleman porteilta.
14 (H9:15)Silloin minä julistan sinun suuria tekojasi, huudan julki iloni Jerusalemin kaduilla.
15 (H9:16)Kansat suistuivat kuoppaan -- itse ne olivat sen kaivaneet. Jumalattomien jalat tarttuivat ansaan -- itse he olivat sen virittäneet.
16 (H9:17)Herra osoitti voimansa, toteutti tuomionsa: omiin juoniinsa jumalaton jäi kiinni. Välisoitto. (sela)
17 (H9:18)Peräytykööt väärintekijät tuonelaan asti, väistykööt kansat, jotka unohtavat Jumalan!
18 (H9:19)Jumala ei unohda köyhää ainiaaksi, sorrettujen toivo ei raukea tyhjiin.
19 (H9:20)Astu esiin, Herra! Älä salli ihmisten ylvästellä! Vedä kansat tuomiolle!
20 (H9:21)Herra, syökse ne pelon valtaan! Anna vihollisten tuntea, että he ovat vain ihmisiä! (sela)
1 To the Overseer, `On the Death of Labben.` -- A Psalm of David. I confess, O Jehovah, with all my heart, I recount all Thy wonders,
2 I rejoice and exult in Thee, I praise Thy Name, O Most High.
3 In mine enemies turning backward, they stumble and perish from Thy face.
4 For Thou hast done my judgment and my right. Thou hast sat on a throne, A judge of righteousness.
5 Thou hast rebuked nations, Thou hast destroyed the wicked, Their name Thou hast blotted out to the age and for ever.
6 O thou Enemy, Finished have been destructions for ever, As to cities thou hast plucked up, Perished hath their memorial with them.
7 And Jehovah to the age abideth, He is preparing for judgment His throne.
8 And He judgeth the world in righteousness, He judgeth the peoples in uprightness.
9 And Jehovah is a tower for the bruised, A tower for times of adversity.
10 They trust in Thee who do know Thy name, For Thou hast not forsaken Those seeking Thee, O Jehovah.
11 Sing ye praise to Jehovah, inhabiting Zion, Declare ye among the peoples His acts,
12 For He who is seeking for blood Them hath remembered, He hath not forgotten the cry of the afflicted.
13 Favour me, O Jehovah, See mine affliction by those hating me, Thou who liftest me up from the gates of death,
14 So that I recount all Thy praise, In the gates of the daughter of Zion. I rejoice on Thy salvation.
15 Sunk have nations in a pit they made, In a net that they hid hath their foot been captured.
16 Jehovah hath been known, Judgment He hath done, By a work of his hands Hath the wicked been snared. Meditation. Selah.
17 The wicked do turn back to Sheol, All nations forgetting God.
18 For not for ever is the needy forgotten, The hope of the humble lost to the age.
19 Rise, O Jehovah, let not man be strong, Let nations be judged before Thy face.
20 Appoint, O Jehovah, a director to them, Let nations know they [are] men! Selah.