1 Asafin psalmi. Kuinka hyvä onkaan Jumala Israelille, kuinka hyvä niille, joilla on vilpitön sydän!
2 Minä olin vähällä horjahtaa, jalkani melkein pettivät.
3 Minä kadehdin jumalattomia, kun näin heidän menestyvän.
4 Heillä ei ole ikinä vaivoja, he ovat terveitä ja lihavia.
5 He eivät joudu raatamaan niin kuin muut ihmiset, eikä heitä toisten tavoin kuriteta.
6 Sen tähden ylpeys koristaa heidän kaulaansa ja väkivalta on viittana heidän yllään.
7 Pahuus pursuaa heidän sisimmästään, heidän sydämensä on tulvillaan juonia.
8 He puhuvat ilkeästi ja pilkallisesti, häikäilemättä he sortavat avutonta.
9 Heidän puheensa uhmaavat taivasta, heidän sanansa eivät säästä mitään maan päällä.
10 Ja minun kansani kääntyy heidän puoleensa, särpii suun täydeltä heidän sanojaan!
12 Sellaisia ovat jumalattomat, kaikessa rauhassa he kasvattavat mahtiaan.
13 Olenko turhaan pitänyt sydämeni puhtaana ja käteni viattomina?
14 Minua kuritetaan kaiken päivää, minä saan kärsiä joka aamu.
16 Minä mietin ja mietin ymmärtääkseni kaiken tämän, mutta se oli minulle liian vaikeaa.
17 Viimein tulin Jumalan pyhäkköön ja tajusin, miten jumalattomien käy.
18 Sinä johdatat heidät liukkaalle polulle, he putoavat pettävään kuoppaan.
19 Äkkiä he ovat joutuneet tuhoon, heidän loppunsa on kauhea.
20 Herra, kun sinä nouset, he ovat pelkkää tyhjää, kuin unikuva, joka herätessä katoaa.
21 Sydämeni oli katkera, sieluuni pisti.
22 Minä olin mieletön, ymmärrystä vailla, olin kuin järjetön eläin sinun edessäsi.
23 Kuitenkin minä saan aina olla luonasi, sinä pidät kädestäni kiinni.
24 Sinä johdatat minua tahtosi mukaan, ja viimein sinä nostat minut kunniaan.
25 Taivaassa minulla on sinut, sinä olet ainoa turvani maan päällä.
26 Vaikka ruumiini ja sieluni nääntyy, Jumala on kallioni, minun osani iankaikkisesti.
27 Ne, jotka luopuvat sinusta, menehtyvät. Sinä tuhoat kaikki, jotka pettävät sinut.
28 Mutta minun onneni on olla lähellä Jumalaa, minä turvaan Herraan, Jumalaani, ja kerron kaikista hänen teoistaan.
1 A Psalm of Asaph. Only -- good to Israel [is] God, to the clean of heart. And I -- as a little thing, My feet have been turned aside,
2 As nothing, have my steps slipped, For I have been envious of the boastful,
3 The peace of the wicked I see, That there are no bands at their death,
4 And their might [is] firm.
5 In the misery of mortals they are not, And with common men they are not plagued.
6 Therefore hath pride encircled them, Violence covereth them as a dress.
7 Their eye hath come out from fat. The imaginations of the heart transgressed;
8 They do corruptly, And they speak in the wickedness of oppression, From on high they speak.
9 They have set in the heavens their mouth, And their tongue walketh in the earth.
10 Therefore do His people return hither, And waters of fulness are wrung out to them.
11 And they have said, `How hath God known? And is there knowledge in the Most High?`
12 Lo, these [are] the wicked and easy ones of the age, They have increased strength.
13 Only -- a vain thing! I have purified my heart, And I wash in innocency my hands,
14 And I am plagued all the day, And my reproof [is] every morning.
15 If I have said, `I recount thus,` Lo, a generation of Thy sons I have deceived.
16 And I think to know this, Perverseness it [is] in mine eyes,
17 Till I come in to the sanctuaries of God, I attend to their latter end.
18 Only, in slippery places Thou dost set them, Thou hast caused them to fall to desolations.
19 How have they become a desolation as in a moment, They have been ended -- consumed from terrors.
20 As a dream from awakening, O Lord, In awaking, their image Thou despisest.
21 For my heart doth show itself violent, And my reins prick themselves,
22 And I am brutish, and do not know. A beast I have been with Thee.
23 And I [am] continually with Thee, Thou hast laid hold on my right hand.
24 With Thy counsel Thou dost lead me, And after honour dost receive me.
25 Whom have I in the heavens? And with Thee none I have desired in earth.
26 Consumed hath been my flesh and my heart, The rock of my heart and my portion [is] God to the age.
27 For, lo, those far from Thee do perish, Thou hast cut off every one, Who is going a whoring from Thee.
28 And I -- nearness of God to me [is] good, I have placed in the Lord Jehovah my refuge, To recount all Thy works!