Psalmen 40

1 Dem Vorsänger. Ein Psalm Davids. (040-2) Beharrlich habe ich auf den HERRN geharrt, da neigte er sein Ohr zu mir und erhörte mein Schreien 2 (040-3) und zog mich aus der Grube des Verderbens, aus dem schmutzigen Schlamm, und stellte meine Füße auf einen Fels, machte meine Schritte gewiß 3 (040-4) und gab mir ein neues Lied in meinen Mund, ein Lob für unsern Gott; das werden viele sehen und den HERRN fürchten und ihm vertrauen. 4 (040-5) Wohl dem Manne, der sein Vertrauen auf den HERRN setzt und sich nicht wendet zu denen, die aufgeblasen sind und gern täuschen. 5 (040-6) HERR, mein Gott, groß sind die Wunder, die du getan, und die Pläne, die du für uns gemacht; dir ist nichts gleich! Ich wollte sie verkündigen und davon sagen; Aber sie sind nicht zu zählen. 6 (040-7) Opfer und Gaben begehrst du nicht; die Ohren hast du mir aufgetan; Brandopfer und Sündopfer hast du nicht verlangt. 7 (040-8) Da sprach ich: Siehe, ich bin gekommen, in der Buchrolle steht von mir geschrieben; 8 (040-9) deinen Willen zu tun, mein Gott, begehre ich, und dein Gesetz ist in meinem Herzen. 9 (040-10) Ich habe Gerechtigkeit als Frohbotschaft verkündigt in der großen Gemeinde; siehe, ich will meine Lippen nicht verschließen, HERR, das weißt du! 10 (040-11) Deine Gerechtigkeit verbarg ich nicht in meinem Herzen; von deiner Wahrheit und von deinem Heil redete ich; ich verhehlte deine Gnade und Wahrheit der großen Gemeinde nicht. 11 (040-12) Du, HERR, wollest dein Herz nicht vor mir verschließen; deine Gnade und Wahrheit mögen mich allezeit behüten! 12 (040-13) Denn es haben mich umringt Übel ohne Zahl, meine Sünden haben mich ergriffen, daß ich nicht sehen kann; sie sind zahlreicher als die Haare meines Hauptes, und mein Mut hat mich verlassen. 13 (040-14) HERR, laß dir’s gefallen, mich zu retten; HERR, eile mir zu Hilfe! 14 (040-15) Es sollen sich schämen und schamrot werden allzumal, die mir nach dem Leben trachten; es sollen zurückweichen und zuschanden werden, die mein Unglück suchen! 15 (040-16) Erstaunen sollen ob ihrer eigenen Schmach, die zu mir sagten: Ha, ha! 16 (040-17) Es sollen fröhlich sein und sich freuen an dir alle, die dich suchen; die dein Heil lieben, sollen immerdar sagen: Der HERR ist groß! 17 (040-18) Bin ich auch elend und arm, für mich sorgt der Herr. Du bist meine Hilfe und mein Erretter; mein Gott, verziehe nicht!

Pelastetun kiitos. Kuuliaisuus oikea uhri. Avun rukous.

1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi.

2 *Ps. 18:7; Ps. 27:14Hartaasti minä odotin Herraa,

ja hän kumartui minun puoleeni

ja kuuli minun huutoni.

3 *Ps. 31:9; Ps. 69:15Ja hän nosti minut ylös turmion kuopasta,

lokaisesta liejusta,

ja asetti minun jalkani kalliolle,

hän vahvisti minun askeleeni.

4 Hän antoi minun suuhuni uuden virren,

kiitoslaulun Jumalallemme.

Sen näkevät monet ja pelkäävät

ja turvaavat Herraan.

5 Autuas se mies, joka panee turvansa Herraan

eikä käänny ylpeiden puoleen

eikä niitten, jotka valheeseen eksyvät!

6 *2. Moos. 15:11; Ps. 92:6; Ps. 139:17Herra, minun Jumalani,

suuret ovat sinun ihmetekosi

ja sinun aivoituksesi meitä kohtaan.

Ei ole ketään sinun vertaistasi.

Niitä minä tahdon julistaa, niistä puhua,

niitten paljous on suurempi, kuin luetella taidan.

7 *Ps. 51:18; Jes. 1:11; Miika 6:7; Hebr. 10:5Teurasuhriin ja ruokauhriin et sinä mielisty;

minun korvani sinä avasit,

polttouhria ja syntiuhria sinä et vaadi.

8 *Joh. 5:39,46; Hebr. 10:7Silloin minä sanoin: "Katso, minä tulen;

kirjakääröön on kirjoitettu,

mitä minun on tehtävä.

9 *Ps. 37:31Sinun tahtosi, minun Jumalani,

minä teen mielelläni,

ja sinun lakisi on minun sydämessäni."

10 *Ps. 22:23,26; Ps. 35:18Minä julistan vanhurskautta

suuressa seurakunnassa;

katso, en minä sulje huuliani.

Sinä, Herra, sen tiedät.

11 Minä en peitä sinun vanhurskauttasi

omaan sydämeeni,

vaan puhun sinun uskollisuudestasi ja avustasi;

minä en salaa sinun armoasi ja totuuttasi

suurelta seurakunnalta.

12 *Ps. 61:8Sinä, Herra, älä sulje minulta laupeuttasi,

sinun armosi ja totuutesi varjelkoon minua aina.

13 *Ps. 38:11Sillä lukemattomat vaivat minua saartavat,

minun rikkomukseni ovat ottaneet minut kiinni,

niin etten nähdä taida;

ne ovat useammat kuin pääni hiukset,

ja rohkeus on minulta mennyt.

14 *Ps. 70:2Kelvatkoon sinulle, Herra, pelastaa minut,

Herra, riennä minun avukseni.

15 *Ps. 35:4Hävetkööt ja punastukoot kaikki,

jotka minun henkeäni etsivät, hukuttaaksensa sen;

peräytykööt ja tulkoot häpeään ne,

jotka tahtovat minulle onnettomuutta.

16 *Ps. 35:21Tyrmistykööt häpeästänsä

ne, jotka minulle sanovat: "Kas niin, kas niin!"

17 *Ps. 34:3; Ps. 35:27Iloitkoot ja riemuitkoot sinussa kaikki,

jotka sinua etsivät;

ne, jotka sinun autuuttasi rakastavat, sanokoot aina:

"Ylistetty olkoon Herra!"

18 Minä olen kurja ja köyhä,

mutta Herra pitää minusta huolen.

Sinä olet minun apuni ja pelastajani;

minun Jumalani, älä viivy.