Psalmen 44

1 Dem Vorsänger. Eine Unterweisung von den Kindern Korahs. (044-2) O Gott, mit unsern eigenen Ohren haben wir es gehört, unsre Väter haben es uns erzählt, was du für Taten getan hast zu ihrer Zeit, in den Tagen der Vorzeit! 2 (044-3) Du hast mit deiner Hand die Heiden vertrieben, sie aber gepflanzt; du hast Völker zerschmettert, sie aber ausgebreitet. 3 (044-4) Denn nicht mit ihrem Schwert haben sie das Land gewonnen; und ihr Arm hat ihnen nicht geholfen, sondern deine rechte Hand und dein Arm und das Licht deines Angesichts; denn du hattest Wohlgefallen an ihnen. 4 (044-5) Du bist derselbe, mein König, o Gott; verordne Jakobs Heil! 5 (044-6) Durch dich wollen wir unsre Feinde niederstoßen; in deinem Namen wollen wir unsre Widersacher zertreten. 6 (044-7) Denn ich verlasse mich nicht auf meinen Bogen, und mein Schwert kann mir nicht helfen; 7 (044-8) sondern du hast uns geholfen vor unsern Feinden und hast zuschanden gemacht, die uns hassen. 8 (044-9) Gottes rühmen wir uns alle Tage, und deinen Namen loben wir ewig. (Pause.) 9 (044-10) Und doch hast du uns verworfen und zuschanden werden lassen und bist nicht ausgezogen mit unsern Heerscharen. 10 (044-11) Du ließest uns zurückweichen vor dem Feind; und die uns hassen, haben sich Beute gemacht. 11 (044-12) Du gibst uns hin wie Schafe zum Fraße und zerstreust uns unter die Heiden. 12 (044-13) Du verkaufst dein Volk um ein Spottgeld und verlangst nicht viel dafür! 13 (044-14) Du setzest uns der Beschimpfung unserer Nachbarn aus, dem Hohn und Spott derer, die uns umgeben. 14 (044-15) Du machst uns zum Sprichwort unter den Heiden, daß die Völker den Kopf über uns schütteln. 15 (044-16) Alle Tage ist meine Schmach vor mir, und Scham bedeckt mein Angesicht 16 (044-17) wegen der Stimme des Spötters und Lästerers, wegen des Feindes, des Rachgierigen. 17 (044-18) Dieses alles ist über uns gekommen; und doch haben wir deiner nicht vergessen, noch deinen Bund gebrochen. 18 (044-19) Unser Herz hat sich nicht zurückgewandt, noch sind unsre Schritte abgewichen von deinem Pfad, 19 (044-20) daß du uns zermalmtest am Orte der Schakale und uns mit Todesschatten bedecktest! 20 (044-21) Wenn wir des Namens unsres Gottes vergessen und unsre Hände zu einem fremden Gott ausgestreckt hätten, 21 (044-22) würde Gott das nicht erforschen? Er kennt ja die Geheimnisse des Herzens. 22 (044-23) So aber werden wir um deinetwillen alle Tage erwürgt und sind geachtet wie Schlachtschafe. 23 (044-24) Herr, erhebe dich! Warum schläfst du? Wache auf und verstoße uns nicht für immer! 24 (044-25) Warum verbirgst du dein Angesicht und vergissest unsres Elendes und unsrer Bedrängnis? 25 (044-26) Denn unsre Seele ist bis zum Staub gebeugt, und unser Leib klebt am Erdboden. 26 (044-27) Mache dich auf, uns zu helfen, und erlöse uns um deiner Gnade willen!

Jumalan kansan rukous vihollisen ahdistaessa.

1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi.

2 *5. Moos. 6:20; Ps. 78:3Jumala, me olemme omin korvin kuulleet,

meidän isämme ovat meille kertoneet,

minkä teon sinä teit heidän päivinänsä,

muinaisina päivinä.

3 *2. Moos. 15:17; 5. Moos. 7:1; Ps. 9:6; Ps. 80:9Sinä karkoitit kädelläsi pakanat,

mutta heidät sinä istutit,

sinä hävitit kansat,

mutta heidät sinä levitit.

4 *2. Moos. 33:14; 4. Moos. 6:25; 5. Moos. 7:8; Joos. 24:12Sillä eivät he miekallansa valloittaneet maata,

eikä heidän käsivartensa heitä auttanut,

vaan sinun oikea kätesi,

sinun käsivartesi ja sinun kasvojesi valkeus,

koska sinä olit heihin mielistynyt.

5 *Ps. 74:12Sinä, Jumala, sinä olet minun kuninkaani,

toimita Jaakobille apu.

6 *Ps. 18:39; Ps. 60:14Sinun avullasi

me syöksemme ahdistajamme maahan,

sinun nimessäsi me tallaamme vastustajamme.

7 *1. Sam. 17:45; Ps. 20:8Sillä en minä jouseeni luota,

eikä miekkani minua auta;

8 vaan sinä pelastat meidät vihollisistamme,

ja saatat vihamiehemme häpeään.

9 *Ps. 54:8Jumala on meidän kerskauksemme

kaikkina päivinä,

ja sinun nimeäsi me ylistämme iankaikkisesti. Sela.

10 *Ps. 60:12Kuitenkin sinä meidät hylkäsit

ja saatoit meidät häpeään,

et lähtenyt sotaan meidän joukkojemme kanssa.

11 Sinä käänsit meidät vihollista pakoon,

ja meidän vihamiehemme ryöstivät saalista.

12 Sinä annoit meidät syötäviksi kuin lampaat,

ja hajotit meidät pakanain sekaan.

13 *5. Moos. 32:30; Tuom. 2:14; Hes. 30:12Sinä myit kansasi halvasta

etkä heidän hinnastaan paljoa hyötynyt.

14 *Ps. 79:4Sinä annat meidät naapuriemme häväistäviksi,

ympärillämme asuvaisten pilkaksi ja ivaksi.

15 *Ps. 109:25Sinä saatat meidät sananparreksi pakanoille,

pään pudistukseksi kansoille.

16 *Ps. 69:20Joka päivä on häväistykseni minun edessäni,

ja kasvojeni häpeä peittää minut,

17 *Ps. 74:10herjaajan ja pilkkaajan puheen tähden,

vihollisen ja kostonhimoisen katseitten tähden.

18 Tämä kaikki on meitä kohdannut,

vaikka emme ole sinua unhottaneet

emmekä sinun liittoasi rikkoneet.

19 Ei ole meidän sydämemme sinusta luopunut,

eivät meidän askeleemme sinun polultasi poikenneet.

20 Kuitenkin sinä runtelit meidät

aavikkosutten asuinsijoilla

ja peitit meidät synkeydellä.

21 Jos me olisimme unhottaneet Jumalamme nimen

ja ojentaneet kätemme vieraan jumalan puoleen,

22 *Ps. 7:10eikö Jumala olisi sitä tutkituksi saanut,

sillä hän tuntee sydämen salaisuudet?

23 *Room. 8:36Ei, vaan sinun tähtesi

meitä surmataan kaiken päivää,

meitä pidetään teuraslampaina.

24 *Ps. 35:23; Matt. 8:24Heräjä, miksi nukut, Herra?

Nouse, älä iäksi hylkää.

25 *Ps. 13:2; Ps. 69:18Miksi peität kasvosi,

unhotat meidän kurjuutemme ja ahdistuksemme?

26 Sillä meidän sielumme on vaipunut tomuun,

meidän ruumiimme painunut maahan.

27 Nouse, auta meitä

ja lunasta meidät armosi tähden.