Psalmen 105

1 Danket dem HERRN, ruft seinen Namen an, macht unter den Völkern seine Taten bekannt! 2 Singet vor ihm, spielet vor ihm, redet von allen seinen Wundern! 3 Rühmet euch seines heiligen Namens! Es freue sich das Herz derer, die den HERRN suchen! 4 Fragt nach dem HERRN und nach seiner Macht, suchet sein Angesicht allezeit! 5 Gedenket seiner Wunder, die er getan, seiner Zeichen und der Urteile seines Mundes! 6 O Same Abrahams, seines Knechtes, o ihr Söhne Jakobs, seine Auserkorenen! 7 Er, der HERR, ist unser Gott; auf der ganzen Erde gilt sein Recht. 8 Er gedenkt auf ewig an seinen Bund, an das Wort, das er tausend Geschlechtern befohlen hat; 9 [des Bundes,] den er mit Abraham geschlossen, seines Eides, den er Isaak geschworen hat. 10 Er stellte ihn auf für Jakob als Satzung, für Israel als ewigen Bund, 11 da er sprach: «Dir gebe ich das Land Kanaan als euer Erbteil», 12 da sie noch leicht zu zählen waren, gar wenige und Fremdlinge darin, 13 und wandern mußten von einem Volk zum andern und von einem Königreich zum andern. 14 Er ließ sie von keinem Menschen bedrücken und züchtigte Könige um ihretwillen: 15 «Tastet meine Gesalbten nicht an und tut meinen Propheten kein Leid!» 16 Und er rief eine Hungersnot herbei über das Land und zerschlug jegliche Stütze an Brot. 17 Er sandte einen Mann vor ihnen her, Joseph ward zum Sklaven verkauft! 18 Sie zwangen seinen Fuß in einen Stock; seine Seele geriet in Fesseln; 19 bis zur Zeit, da sein Wort eintraf und der Ausspruch des HERRN ihn geläutert hatte. 20 Der König sandte hin und befreite ihn; der die Völker beherrschte, ließ ihn los. 21 Er setzte ihn zum Herrn über sein Haus und zum Herrscher über alle seine Güter, 22 daß er seine Fürsten nach Belieben binde und seine Ältesten unterweise. 23 Da zog Israel nach Ägypten, und Jakob wurde ein Fremdling im Lande Hams. 24 Und er machte sein Volk sehr fruchtbar und ließ es zahlreicher werden als seine Dränger. 25 Er wandte ihr Herz, sein Volk zu hassen, arglistig zu handeln an seinen Knechten. 26 Er sandte Mose, seinen Knecht, Aaron, den er erwählt hatte. 27 Die verrichteten seine Zeichen unter ihnen und taten Wunder im Lande Hams. 28 Er sandte Finsternis, und es ward Nacht, damit sie seinen Worten nicht widerstreben möchten. 29 Er verwandelte ihre Gewässer in Blut und tötete ihre Fische; 30 ihr Land wimmelte von Fröschen bis in die Gemächer ihrer Könige. 31 Er sprach; und es kamen Fliegenschwärme, Mücken in alle ihre Grenzen. 32 Er gab ihnen Hagel statt Regen, Feuerflammen auf ihr Land; 33 und er schlug ihre Weinstöcke und Feigenbäume und zerbrach die Bäume in ihrem Land. 34 Er sprach; da kamen Heuschrecken und Käfer ohne Zahl, 35 die fraßen alles Kraut im Lande und verzehrten ihre Feldfrüchte. 36 Und er schlug alle Erstgeburt in ihrem Lande, alle Erstlinge ihrer Kraft. 37 Aber sie ließ er ausziehen mit Silber und Gold, und es war kein Strauchelnder unter ihren Stämmen. 38 Ägypten war froh, daß sie gingen; denn der Schrecken vor ihnen war auf sie gefallen. 39 Er breitete vor ihnen eine Wolke aus zur Decke und Feuer, um die Nacht zu erleuchten. 40 Sie forderten; da ließ er Wachteln kommen und sättigte sie mit Himmelsbrot. 41 Er öffnete den Felsen; da floß Wasser heraus; es floß ein Bach in der Wüste. 42 Denn er gedachte an sein heiliges Wort, an Abraham, seinen Knecht. 43 Er ließ sein Volk ausziehen mit Freuden, mit Jubel seine Auserwählten. 44 Und er gab ihnen die Länder der Heiden; und woran die Völker sich abgemüht hatten, das nahmen sie in Besitz; 45 auf daß sie seine Satzungen halten und seine Lehren bewahren möchten. Hallelujah!

Herran muinaisten armotekojen ylistys.

1 *1. Aik. 16:8; Jes. 12:4Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä,

tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi

kansojen keskuudessa.

2 Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle,

puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.

3 Hänen pyhä nimensä

olkoon teidän kerskauksenne;

iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.

4 Kysykää Herraa ja hänen voimaansa,

etsikää alati hänen kasvojansa.

5 Muistakaa hänen ihmetöitänsä,

jotka hän on tehnyt,

hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,

6 te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen,

Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.

7 Hän, Herra, on meidän Jumalamme;

hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.

8 *1. Moos. 22:16; 5. Moos. 7:9Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti,

säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,

9 *1. Moos. 15:18; 1. Moos. 26:2; Luuk. 1:54; Hebr. 6:17liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa,

ja Iisakille vannomansa valan.

10 *1. Moos. 28:13; 1. Moos. 35:12Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille,

Israelille iankaikkiseksi liitoksi.

11 Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan,

se olkoon teidän perintöosanne".

12 Heitä oli vähäinen joukko,

vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.

13 *1. Moos. 12:1,9; 1. Moos. 13:1Ja he vaelsivat kansasta kansaan

ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.

14 *1. Moos. 12:17; 1. Moos. 20:3,7Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa,

ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:

15 "Älkää koskeko minun voideltuihini,

älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".

16 Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan

ja kokonaan mursi leivän tuen,

17 *1. Moos. 37:28,36; 1. Moos. 45:5oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen:

Joosef oli myyty orjaksi.

18 *1. Moos. 39:20Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla,

hän joutui rautoihin,

19 siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen

ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.

20 *1. Moos. 41:14Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet,

kansojen hallitsija laski hänet irti.

21 *1. Moos. 41:40Hän pani hänet talonsa herraksi

ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,

22 sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa

ja opettamaan viisautta vanhimmille.

23 *1. Moos. 46:1Niin joutui Israel Egyptiin,

Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.

24 *2. Moos. 1:7,12Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi

ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.

25 *2. Moos. 1:10Hän käänsi näitten sydämen

vihaamaan hänen kansaansa,

kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.

26 *2. Moos. 3:10Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa,

ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.

27 *2. Moos. 7:9; Ps. 78:43Nämä tekivät hänen tunnustekonsa

heidän keskellään,

tekivät ihmeitä Haamin maassa.

28 *2. Moos. 10:22Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken,

eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.

29 *2. Moos. 7:19Hän muutti heidän vetensä vereksi

ja kuoletti heiltä kalat.

30 *2. Moos. 8:2Heidän maansa vilisi sammakoita

aina kuningasten kammioita myöten.

31 *2. Moos. 8:17Hän käski, ja paarmoja tuli

ja sääskiä koko heidän alueellensa.

32 *2. Moos. 9:18Hän antoi heille rakeita sateen sijaan,

tulen leimauksia heidän maahansa.

33 Ja hän hävitti heidän viini- ja viikunapuunsa

ja murskasi puut heidän alueeltansa.

34 *2. Moos. 10:12Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli

ja tuhosirkkoja lukematon joukko;

35 ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa,

söivät hedelmän heidän vainioiltansa.

36 *2. Moos. 12:29; Ps. 78:51Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset,

kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.

37 *2. Moos. 12:35Sitten hän vei Israelin sieltä

varustettuna hopealla ja kullalla,

eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.

38 Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä,

koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.

39 *2. Moos. 13:21; 2. Moos. 14:19; Ps. 78:14Hän levitti suojaksi pilven

ja tulen valaisemaan yötä.

40 *2. Moos. 16:12; Ps. 78:24He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset,

ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.

41 *2. Moos. 17:6; 4. Moos. 20:11; Ps. 78:15; 1. Kor. 10:4Hän avasi kallion, ja vettä vuoti;

se juoksi virtana kautta erämaan.

42 Sillä hän muisti pyhän sanansa,

muisti Aabrahamia, palvelijaansa.

43 Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa,

valittunsa heidän riemuitessaan.

44 Ja hän antoi heille pakanain maat,

ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,

45 *5. Moos. 6:24että he noudattaisivat hänen käskyjänsä

ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!