1 *Jer. 1:5; Matt. 1:20; Luuk. 1:31Kuulkaa minua, te merensaaret,

ja tarkatkaa, kaukaiset kansat.

Herra on minut kutsunut

hamasta äidinkohdusta saakka,

hamasta äitini helmasta

minun nimeni maininnut.

2 *Jes. 51:16; Hebr. 4:12; Ilm. 1:16; Ilm. 2:12,16; Ilm. 19:15,21Hän teki minun suuni

terävän miekan kaltaiseksi,

kätki minut kätensä varjoon;

hän teki minut hiotuksi nuoleksi,

talletti minut viineensä.

3 *Joh. 17:1,10; Joh. 17:4-5Ja hän sanoi minulle: "Sinä olet minun palvelijani,

sinä Israel, jossa minä osoitan kirkkauteni".

4 Mutta minä sanoin:

"Hukkaan minä olen itseäni vaivannut,

kuluttanut voimani turhaan ja tyhjään;

kuitenkin on minun oikeuteni Herran huomassa,

minun palkkani on Jumalan tykönä".

5 Ja nyt sanoo Herra,

joka on minut palvelijakseen valmistanut

hamasta äitini kohdusta,

palauttamaan Jaakobin hänen tykönsä,

niin että Israel koottaisiin hänen omaksensa —

ja minä olen kallis Herran silmissä,

minun Jumalani on tullut minun voimakseni —

6 *Ps. 22:28; Jes. 42:6; Jes. 45:22; Jes. 60:3; Luuk. 1:79; Luuk. 2:32; Ap. t. 13:47hän sanoo: Liian vähäistä on sinulle,

joka olet minun palvelijani,

kohottaa ennalleen Jaakobin sukukunnat

ja tuoda takaisin Israelin säilyneet:

minä panen sinut pakanain valkeudeksi,

että minulta tulisi pelastus maan ääriin asti.

7 *Jes. 52:14; Jes. 53:3Näin sanoo Herra, Israelin lunastaja,

hänen Pyhänsä,

syvästi halveksitulle, kansan inhoamalle,

valtiaitten orjalle:

Kuninkaat näkevät sen ja nousevat seisomaan,

ruhtinaat näkevät ja kumartuvat maahan

Herran tähden, joka on uskollinen,

Israelin Pyhän tähden, joka on sinut valinnut.

8 *Jes. 42:6; 2. Kor. 6:2Näin sanoo Herra:

Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut

ja pelastuksen päivänä sinua auttanut;

minä olen valmistanut sinut

ja pannut sinut kansoille liitoksi,

kohottamaan ennalleen maan,

jakamaan hävitetyt perintöosat,

9 *Jes. 61:1sanomaan vangituille: "Käykää ulos!"

ja pimeässä oleville: "Tulkaa esiin!"

Teiden varsilta he löytävät laitumen,

kaikki kalliokukkulat ovat heillä laidunpaikkoina.

10 *Ps. 121:6; Ilm. 7:16Ei heidän tule nälkä eikä jano,

ei hietikon helle eikä aurinko satu heihin,

sillä heidän armahtajansa johdattaa heitä

ja vie heidät vesilähteille.

11 Minä teen kaikki vuoreni teiksi,

ja minun valtatieni kulkevat korkealla.

12 *Jes. 43:6; Jes. 60:4Katso heitä, he tulevat kaukaa!

Katso, nuo pohjoisesta, nuo lännestä,

nuo Siinimin maalta!

13 *Jes. 44:23Riemuitkaa, te taivaat,

iloitse, sinä maa,

puhjetkaa riemuun, te vuoret,

sillä Herra lohduttaa kansaansa

ja armahtaa kurjiansa.

14 *Ps. 13:2; Ps. 42:10Mutta Siion sanoo:

"Herra on minut hyljännyt,

Herra on minut unhottanut".

15 *1. Kun. 3:26Unhottaako vaimo rintalapsensa,

niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa?

Ja vaikka he unhottaisivatkin,

minä en sinua unhota.

16 Katso, kätteni hipiään olen minä sinut piirtänyt,

sinun muurisi ovat aina minun edessäni.

17 Sinun lapsesi tulevat rientäen;

sinun hävittäjäsi ja raunioiksi-raastajasi

menevät sinun luotasi pois.

18 *Jes. 60:4Nosta silmäsi ja katso ympärillesi:

he kokoontuvat, he tulevat sinun tykösi kaikki.

Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra,

sinä puet heidät kaikki yllesi niinkuin koristeen

ja sidot heidät vyöllesi niinkuin morsian vyönsä.

19 Sillä sinä — sinun rauniosi ja autiot paikkasi,

sinun hävitetty maasi —

sinä käyt silloin ahtaaksi asukkaille,

ja kaukana ovat ne, jotka sinua söivät.

20 *Jes. 54:1Vielä saavat sinun lapsettomuutesi lapset

sanoa korviesi kuullen:

"Paikka on minulle ahdas,

tee tilaa, että voin asua".

21 Silloin sinä sanot sydämessäsi:

"Kuka on nämä minulle synnyttänyt?

Minä olin lapseton ja hedelmätön,

karkoitettu ja hyljätty.

Kuka on heidät kasvattanut?

Katso, minä olin jätetty yksin.

Missä nämä silloin olivat?

22 *Jes. 13:2; Jes. 62:10Näin sanoo Herra, Herra:

Katso, minä nostan käteni kansakuntien puoleen,

kohotan lippuni kansoja kohti,

niin he tuovat sinun poikasi sylissänsä

ja kantavat sinun tyttäresi olkapäillään.

23 *Ps. 25:3; Ps. 72:9; Jes. 60:14,16Kuninkaista tulee sinulle lastenhoitajat,

heidän ruhtinattaristaan sinulle imettäjät.

Sinun edessäsi he kumartuvat maahan kasvoillensa

ja nuolevat tomun sinun jaloistasi.

Silloin sinä tiedät, että minä olen Herra

ja että ne, jotka minua odottavat,

eivät häpeään joudu.

24 *Luuk. 11:21Otetaanko sankarilta saalis,

tai riistetäänkö vangit vanhurskaalta?

25 Sillä näin sanoo Herra:

Vaikka vangit otettaisiinkin sankarilta

ja saalis riistettäisiin väkevältä,

niin minä kuitenkin taistelen sitä vastaan,

joka sinua vastaan taistelee,

ja minä pelastan sinun lapsesi.

26 Minä panen sinun sortajasi

syömään omaa lihaansa,

ja he juopuvat omasta verestään

niinkuin rypälemehusta;

ja kaikki liha on tietävä,

että minä, Herra, olen sinun pelastajasi,

että Jaakobin Väkevä on sinun lunastajasi.

1 Listen, O isles, unto me; and hearken, ye people, from far; The LORD hath called me from the womb; from the bowels of my mother hath he made mention of my name. 2 And he hath made my mouth like a sharp sword; in the shadow of his hand hath he hid me, and made me a polished shaft; in his quiver hath he hid me; 3 And said unto me, Thou art my servant, O Israel, in whom I will be glorified. 4 Then I said, I have laboured in vain, I have spent my strength for nought, and in vain: yet surely my judgment is with the LORD, and my work with my God.*49.4 my work: or, my reward

5 And now, saith the LORD that formed me from the womb to be his servant, to bring Jacob again to him, Though Israel be not gathered, yet shall I be glorious in the eyes of the LORD, and my God shall be my strength.*49.5 Though…: or, That Israel may be gathered to him, and I may, etc 6 And he said, It is a light thing that thou shouldest be my servant to raise up the tribes of Jacob, and to restore the preserved of Israel: I will also give thee for a light to the Gentiles, that thou mayest be my salvation unto the end of the earth.*49.6 It is…: or, Art thou lighter than that thou shouldest, etc*49.6 preserved: or, desolations

7 Thus saith the LORD, the Redeemer of Israel, and his Holy One, to him whom man despiseth, to him whom the nation abhorreth, to a servant of rulers, Kings shall see and arise, princes also shall worship, because of the LORD that is faithful, and the Holy One of Israel, and he shall choose thee.*49.7 whom man…: or, that is despised in soul 8 Thus saith the LORD, In an acceptable time have I heard thee, and in a day of salvation have I helped thee: and I will preserve thee, and give thee for a covenant of the people, to establish the earth, to cause to inherit the desolate heritages;*49.8 establish: or, raise up 9 That thou mayest say to the prisoners, Go forth; to them that are in darkness, Shew yourselves. They shall feed in the ways, and their pastures shall be in all high places. 10 They shall not hunger nor thirst; neither shall the heat nor sun smite them: for he that hath mercy on them shall lead them, even by the springs of water shall he guide them. 11 And I will make all my mountains a way, and my highways shall be exalted. 12 Behold, these shall come from far: and, lo, these from the north and from the west; and these from the land of Sinim.

13 Sing, O heavens; and be joyful, O earth; and break forth into singing, O mountains: for the LORD hath comforted his people, and will have mercy upon his afflicted. 14 But Zion said, The LORD hath forsaken me, and my Lord hath forgotten me. 15 Can a woman forget her sucking child, that she should not have compassion on the son of her womb? yea, they may forget, yet will I not forget thee.*49.15 that…: Heb. from having compassion 16 Behold, I have graven thee upon the palms of my hands; thy walls are continually before me. 17 Thy children shall make haste; thy destroyers and they that made thee waste shall go forth of thee.

18 Lift up thine eyes round about, and behold: all these gather themselves together, and come to thee. As I live, saith the LORD, thou shalt surely clothe thee with them all, as with an ornament, and bind them on thee, as a bride doeth. 19 For thy waste and thy desolate places, and the land of thy destruction, shall even now be too narrow by reason of the inhabitants, and they that swallowed thee up shall be far away. 20 The children which thou shalt have, after thou hast lost the other, shall say again in thine ears, The place is too strait for me: give place to me that I may dwell. 21 Then shalt thou say in thine heart, Who hath begotten me these, seeing I have lost my children, and am desolate, a captive, and removing to and fro? and who hath brought up these? Behold, I was left alone; these, where had they been? 22 Thus saith the Lord GOD, Behold, I will lift up mine hand to the Gentiles, and set up my standard to the people: and they shall bring thy sons in their arms, and thy daughters shall be carried upon their shoulders.*49.22 arms: Heb. bosom 23 And kings shall be thy nursing fathers, and their queens thy nursing mothers: they shall bow down to thee with their face toward the earth, and lick up the dust of thy feet; and thou shalt know that I am the LORD: for they shall not be ashamed that wait for me.*49.23 nursing fathers: Heb. nourishers*49.23 queens: Heb. princesses

24 Shall the prey be taken from the mighty, or the lawful captive delivered?*49.24 lawful…: Heb. captivity of the just 25 But thus saith the LORD, Even the captives of the mighty shall be taken away, and the prey of the terrible shall be delivered: for I will contend with him that contendeth with thee, and I will save thy children.*49.25 captives: Heb. captivity 26 And I will feed them that oppress thee with their own flesh; and they shall be drunken with their own blood, as with sweet wine: and all flesh shall know that I the LORD am thy Saviour and thy Redeemer, the mighty One of Jacob.*49.26 sweet: or, new