Isaías 65

Prophétie de la vocation des Gentils, et de la réjection des Juifs.

1 Je me suis fait rechercher de ceux qui ne me demandaient point, et je me suis fait trouver à ceux qui ne me cherchaient point ; j’ai dit à la nation qui ne s’appelait point de mon Nom ; me voici, me voici. 2 J’ai tout le jour étendu mes mains au peuple rebelle, à ceux qui marchent dans le mauvais chemin, savoir après leurs pensées ; 3 Au peuple de ceux qui m’irritent continuellement en face, qui sacrifient dans les jardins, et qui font des parfums sur les autels de briques. 4 Qui se tiennent dans les sépulcres, et passent la nuit dans les lieux désolés ; qui mangent la chair de pourceau, et qui ont dans leurs vaisseaux le jus des choses abominables. 5 Qui disent ; retire toi, n’approche point de moi, car je suis plus saint que toi ; ceux-là sont une fumée à mes narines, un feu ardent tout le jour. 6 Voici, ceci est écrit devant moi, je ne m’en tairai point, mais je le rendrai, oui je le rendrai dans leur sein, 7 A savoir vos iniquités, et les iniquités de vos pères ensemble, a dit l’Eternel ; lesquels ont fait des parfums sur les montagnes, et m’ont déshonoré sur les coteaux ; c’est pourquoi je leur mesurerai aussi dans leur sein le salaire de ce qu’ils ont fait au commencement. 8 Ainsi a dit l’Eternel ; comme quand on trouve dans une grappe du vin à épreindre, et qu’on dit ; ne la gâte pas, car il y a en elle de la bénédiction ; j’en ferai de même à cause de mes serviteurs, afin que le tout ne soit point détruit. 9 Et je ferai sortir de la postérité de Jacob et de Juda celui qui héritera mes montagnes, et mes élus hériteront le pays, et mes serviteurs y habiteront. 10 Et Saron sera pour les cabanes du menu bétail, et la vallée de Hachor sera le gîte du gros bétail, pour mon peuple qui m’aura recherché. 11 Mais vous, qui abandonnez l’Eternel, et qui oubliez la montagne de ma sainteté, qui dressez la table à l’armée des cieux, et qui fournissez l’aspersion à autant qu’on en peut compter ; 12 Je vous compterai aussi avec l’épée, et vous serez tous courbés, pour être égorgés ; parce que j’ai appelé, et que vous n’avez point répondu ; j’ai parlé, et vous n’avez point écouté ; mais vous avez fait ce qui me déplaît, et vous avez choisi les choses auxquelles je ne prends point de plaisir. 13 C’est pourquoi, ainsi a dit le Seigneur l’Eternel ; voici, mes serviteurs mangeront, et vous aurez faim ; voici, mes serviteurs boiront, et vous aurez soif ; voici mes serviteurs se réjouiront, et vous serez honteux. 14 Voici, mes serviteurs se réjouiront avec chant de triomphe pour la joie qu’ils auront au cœur, mais vous crierez pour la douleur que vous aurez au cœur, et vous hurlerez à cause de l’accablement de votre esprit. 15 Et vous laisserez votre nom à mes élus pour s’en servir dans les exécrations, et le Seigneur l’Eternel te fera mourir ; mais il appellera ses serviteurs d’un autre nom. 16 Celui qui se bénira en la terre, se bénira par le Dieu de Vérité ; et celui qui jurera sur la terre, jurera par le Dieu de Vérité ; car les angoisses du passé seront oubliées, et même elles seront cachées devant mes yeux. 17 Car voici, je m’en vais créer de nouveaux cieux, et une nouvelle terre ; et on ne se souviendra plus des choses précédentes, et elles ne reviendront plus au cœur. 18 Mais plutôt vous vous réjouirez, et vous vous égayerez à toujours en ce que je m’en vais créer ; car voici, je m’en vais créer Jérusalem, pour n’être que joie, et son peuple, pour n’être qu’allégresse. 19 Je m’égayerai donc sur Jérusalem, et je me réjouirai sur mon peuple ; et on n’y entendra plus de voix de pleurs, ni de voix de clameurs. 20 Il n’y aura plus désormais aucun enfant né depuis peu de jours, ni aucun vieillard qui n’accomplisse ses jours ; car celui qui mourra âgé de cent ans sera encore jeune ; mais le pécheur âgé de cent ans sera maudit. 21 Même ils bâtiront des maisons, et y habiteront ; ils planteront des vignes, et ils en mangeront le fruit. 22 Ils ne bâtiront pas des maisons afin qu’un autre y habite ; ils ne planteront pas des vignes afin qu’un autre en mange le fruit ; car les jours de mon peuple seront comme les jours des arbres ; et mes élus perpétueront le travail de leurs mains. 23 Ils ne travailleront plus en vain, et n’engendreront plus des enfants pour être exposés à la frayeur ; car ils seront la postérité des bénis de l’Eternel, et ceux qui sortiront d’eux seront avec eux. 24 Et il arrivera qu’avant qu’ils crient, je les exaucerai ; et lorsque encore ils parleront, je les aurai déjà ouïs. 25 Le loup et l’agneau paîtront ensemble, et le lion mangera du fourrage comme le bœuf, et la poudre sera la nourriture du serpent ; on ne nuira point, et on ne fera aucun dommage dans toute la montagne de ma sainteté ; a dit l’Eternel.

Pelastus ja kadotus. Uudet taivaat ja uusi maa.

1 *Jes. 55:6; Room. 10:20Minä olen suostunut niiden etsittäväksi,

jotka eivät minua kysyneet,

niiden löydettäväksi,

jotka eivät minua etsineet;

minä olen sanonut kansalle,

joka ei ole otettu minun nimiini:

Tässä minä olen, tässä minä olen!

2 *Jer. 7:24; Jer. 11:8Koko päivän minä olen ojentanut käsiäni

uppiniskaista kansaa kohden,

joka vaeltaa tietä, mikä ei ole hyvä,

omain ajatustensa mukaan;

3 kansaa kohden, joka vihoittaa minua alinomaa,

vasten kasvojani,

uhraa puutarhoissa

ja suitsuttaa tiilikivialttareilla.

4 He asustavat haudoissa

ja yöpyvät salaisiin paikkoihin;

he syövät sianlihaa,

ja saastaiset liemet on heillä astioissansa.

5 *5. Moos. 32:22; Jer. 17:4He sanovat: "Pysy erilläsi,

älä tule minua lähelle,

sillä minä olen sinulle pyhä".

Nämä ovat savu minun sieramissani,

tuli, joka palaa kaiken päivää.

6 *Ps. 79:12Katso, se on kirjoitettuna minun edessäni.

En ole minä vaiti, vaan minä maksan,

maksan heille helmaan

7 *2. Moos. 20:5; Hoos. 4:13heidän pahat tekonsa

ynnä teidän isienne pahat teot, sanoo Herra,

niiden, jotka ovat vuorilla suitsuttaneet

ja kukkuloilla minua häväisseet;

ja ensiksi minä mittaan heille

palkan heidän helmaansa.

8 Näin sanoo Herra:

Niinkuin sanotaan rypäleestä, jos siinä on mehua:

"Älä hävitä sitä, sillä siinä on siunaus",

niin teen minä palvelijaini tähden,

etten kaikkea hävittäisi.

9 *Ps. 69:36Minä tuotan Jaakobista siemenen

ja Juudasta vuorteni perillisen;

ja minun valittuni saavat periä maan,

ja minun palvelijani saavat siinä asua.

10 *Joos. 7:26; 1. Aik. 27:29; Hoos. 2:15Ja Saaron on oleva lammasten laitumena

ja Aakorin laakso karjan lepopaikkana

minun kansallani, joka minua etsii.

11 Mutta te, jotka hylkäätte Herran

ja unhotatte minun pyhän vuoreni,

jotka valmistatte Gadille pöydän

ja vuodatatte uhrijuomaa Menille —

12 *Sananl. 1:24; Jes. 66:4; Jer. 7:13; Jer. 35:17teidät minä määrään miekan omiksi,

ja kaikki te kumarrutte teurastettaviksi,

sentähden ettette vastanneet, kun minä kutsuin,

ettekä kuulleet, kun minä puhuin,

vaan teitte sitä, mikä on pahaa minun silmissäni,

ja valitsitte sen, mikä ei ole minulle otollista.

13 *Ps. 22:27Sentähden, näin sanoo Herra, Herra:

Katso, minun palvelijani syövät,

mutta te näette nälkää;

katso, minun palvelijani juovat,

mutta te kärsitte janoa;

katso, minun palvelijani iloitsevat,

mutta te joudutte häpeään.

14 Katso, minun palvelijani riemuitsevat

sydämen onnesta,

mutta te huudatte sydämen tuskasta

ja voivotatte mielimurteissanne.

15 *Jes. 62:2; Jer. 29:22; Ilm. 2:17Ja te jätätte nimenne kirouslauseeksi

minun valituilleni:

"Niin sinut surmatkoon Herra, Herra!"

Mutta palvelijoilleen hän on antava toisen nimen.

16 *Jer. 4:2; Jer. 12:16; Ilm. 3:14Joka maassa itsensä siunaa,

siunaa itsensä totisen Jumalan nimeen,

ja joka maassa vannoo,

vannoo totisen Jumalan nimeen;

sillä entiset ahdistukset ovat unhotetut

ja peitossa minun silmiltäni.

17 *Jes. 66:22; 2. Piet. 3:13; Ilm. 21:1Sillä katso, minä luon uudet taivaat

ja uuden maan.

Entisiä ei enää muisteta,

eivätkä ne enää ajatukseen astu;

18 *Jes. 62:5vaan te saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti

siitä, mitä minä luon.

Sillä katso, iloksi luon minä Jerusalemin,

riemuksi sen kansan.

19 *Jes. 60:20Minä iloitsen Jerusalemista

ja riemuitsen kansastani;

eikä siellä enää kuulla itkun ääntä

eikä valituksen ääntä.

20 *Ps. 55:24Ei siellä ole enää lasta,

joka eläisi vain muutaman päivän,

ei vanhusta, joka ei täyttäisi päiviensä määrää;

sillä nuorin kuolee satavuotiaana,

ja vasta satavuotiaana

synnintekijä joutuu kiroukseen.

21 *Jes. 62:8; Aam. 9:14He rakentavat taloja ja asuvat niissä,

he istuttavat viinitarhoja ja syövät niiden hedelmät;

22 *Ps. 1:3; Ps. 52:10; Ps. 92:13he eivät rakenna muitten asua,

eivät istuta muitten syödä;

sillä niinkuin puitten päivät ovat,

niin ovat elinpäivät minun kansassani.

Minun valittuni kuluttavat itse kättensä työn.

23 *Jes. 61:9; 1. Kor. 15:58He eivät tee työtä turhaan

eivätkä lapsia synnytä äkkikuoleman omiksi,

sillä he ovat Herran siunattujen siemen,

ja heidän vesansa ovat heidän tykönänsä.

24 *1. Moos. 24:15; Ps. 91:15; Ps. 145:18; Jes. 30:19; Jes. 58:9; Dan. 9:23; Matt. 7:7Ennenkuin he huutavat, minä vastaan,

heidän vielä puhuessaan minä kuulen.

25 *Jes. 11:6Susi ja lammas käyvät yhdessä laitumella,

ja leijona syö rehua niinkuin raavas,

ja käärmeen ruokana on maan tomu;

ei missään minun pyhällä vuorellani

tehdä pahaa eikä vahinkoa, sanoo Herra.