Isaías 5

Cantique du bien-aimé, touchant la vigne. Prédictions contre la Judée ingrate.

1 Je chanterai maintenant pour mon ami le Cantique de mon Bien-aimé, touchant sa vigne. Mon ami avait une vigne en un coteau d’un lieu gras. 2 Et il l’environna d’une haie, et en ôta les pierres, et la planta de ceps exquis ; il bâtit aussi une tour au milieu d’elle, et y tailla une cuve ; or il s’attendait qu’elle produirait des raisins, mais elle a produit des grappes sauvages. 3 Maintenant donc vous habitants de Jérusalem, et vous hommes de Juda, jugez, je vous prie, entre moi et ma vigne. 4 Qu’y avait-il plus à faire à ma vigne que je ne lui aie fait ? pourquoi ai-je attendu qu’elle produisît des raisins, et elle a produit des grappes sauvages ? 5 Maintenant donc que je vous fasse entendre, je vous prie, ce que je m’en vais faire à ma vigne : J’ôterai sa haie, et elle sera broutée ; je romprai sa cloison, et elle sera foulée. 6 Et je la réduirai en désert, elle ne sera plus taillée ni fossoyée, et les ronces et les épines y croîtront ; et je commanderai aux nuées qu’elles ne fassent plus tomber de pluie sur elle. 7 Or la maison d’Israël est la vigne de l’Eternel des armées, et les hommes de Juda sont la plante en laquelle il prenait plaisir ; il en a attendu la droiture, et voici le saccagement ; la justice, et voici la clameur. 8 Malheur à ceux qui joignent maison à maison, et qui approchent un champ de l’autre, jusques à ce qu’il n’y ait plus d’espace, et que vous vous rendiez seuls habitants du pays. 9 L’Eternel des armées me fait entendre, disant : Si des maisons vastes ne sont réduites en désolation, et si les grandes et les belles maisons ne sont sans habitants ? 10 Même dix journaux de vigne ne feront qu’un Bath, et la semence d’un Homer ne fera qu’un Epha. 11 Malheur à ceux qui se lèvent de bon matin, qui recherchent la cervoise, qui demeurent jusqu’au soir, et jusqu’à ce que le vin les échauffe. 12 La harpe, la musette, le tambour, la flûte, et le vin sont dans leurs festins ; et ils ne regardent point l’oeuvre de l’Eternel, et ne voient point l’ouvrage de ses mains. 13 Mon peuple est emmené captif, parce qu’il n’a point eu de connaissance ; et les plus honorables d’entr’eux sont des pauvres, morts de faim, et leur multitude est asséchée de soif. 14 C’est pourquoi le sépulcre s’est élargi, et a ouvert sa gueule sans mesure ; et sa magnificence y descendra, sa multitude, sa pompe, et ceux qui s’y réjouissent. 15 Ceux du commun seront humiliés, et les personnes de qualité seront abaissées, et les yeux des hautains seront abaissés. 16 Et l’Eternel des armées sera haut élevé en jugement, et le Dieu Fort, le Saint sera sanctifié dans la justice. 17 Les agneaux paîtront selon qu’ils seront parqués, et allant d’un lieu à l’autre, ils mangeront les déserts où le bétail devenait gras. 18 Malheur à ceux qui tirent l’iniquité avec des câbles de vanité ; et le péché, comme avec des cordages de chariot ; 19 Qui disent ; qu’il se hâte, et qu’il fasse venir son oeuvre bientôt, afin que nous le voyions ; et que le conseil du Saint d’Israël s’avance, et qu’il vienne ; et nous saurons ce que c’est. 20 Malheur à ceux qui appellent le mal, bien, et le bien, mal ; qui font les ténèbres, lumière, et la lumière, ténèbres ; qui font l’amer, doux, et le doux, amer. 21 Malheur à ceux qui sont sages à leurs yeux, et intelligents en se considérant eux-mêmes. 22 Malheur à ceux qui sont puissants à boire le vin, et vaillants à avaler la cervoise ; 23 Qui justifient le méchant pour des présents, et qui ôtent à chacun des justes sa justice. 24 C’est pourquoi comme le flambeau de feu consume le chaume, et la flamme consume la balle, ils seront ainsi consumés ; leur racine sera comme la pourriture, et leur fleur sera détruite comme la poussière, parce qu’ils ont rebuté la Loi de l’Eternel des armées, et rejeté par mépris la parole du Saint d’Israël. 25 C’est pourquoi la colère de l’Eternel s’est embrasée contre son peuple, et il a étendu sa main sur lui, et l’a frappé ; et les montagnes en ont croulé, et leurs corps morts ont été mis en pièces au milieu des rues. Malgré tout cela il n’a point fait cesser sa colère, mais sa main est encore étendue. 26 Et il élèvera l’enseigne vers les nations éloignées, et sifflera à chacune d’elles depuis les bouts de la terre ; et voici chacune viendra promptement et légèrement. 27 Il n’y aura pas un d’eux qui soit las, ni qui bronche, ni qui sommeille, ni qui dorme, et la ceinture de leurs reins ne sera point déliée, et la courroie de leur soulier ne sera point rompue. 28 Leurs flèches seront aiguës, et tous leurs arcs tendus ; les cornes des pieds de leurs chevaux seront tout comme autant de cailloux, et les roues de leurs chariots comme un tourbillon. 29 Leur rugissement sera comme celui du vieux lion, ils rugiront comme des lionceaux ; ils bruiront, et raviront la proie ; ils l’emporteront, et il n’y aura personne qui la leur ôte. 30 En ce temps-là on mènera un bruit sur lui, semblable au bruit de la mer, et il regardera vers la terre, mais voici il y aura des ténèbres, et la calamité viendra avec la lumière ; il y aura des ténèbres au ciel sur elle.

Hedelmätön viinitarha. Voi-huutoja. Ennustus Juudan tuhosta.

1 *Ps. 80:9; Jes. 27:2; Matt. 21:33; Mark. 12:1; Luuk. 20:9Minä laulan ystävästäni,

laulan rakkaani laulun hänen viinitarhastaan.

Ystävälläni oli viinitarha lihavalla vuorenrinteellä.

2 Hän kuokki ja kivesi sen

ja istutti siihen jaloja köynnöksiä,

rakensi sen keskelle tornin

ja hakkasi sinne myös kuurnan.

Ja hän odotti sen kasvavan rypäleitä,

mutta se kasvoi villimarjoja.

3 Ja nyt, te Jerusalemin asukkaat

ja Juudan miehet,

tuomitkaa minun ja minun viinitarhani välillä.

4 *Jer. 2:21Mitä olisi viinitarhalleni vielä ollut tehtävä,

jota en olisi sille tehnyt?

Miksi se kasvoi villimarjoja,

kun minä odotin sen kasvavan rypäleitä?

5 *Ps. 80:13Mutta nyt minä ilmoitan teille,

mitä teen viinitarhalleni:

minä poistan siitä aidan,

niin että se jää hävitettäväksi,

särjen siitä muurin,

niin että se jää tallattavaksi.

6 Minä hävitän sen:

ei sitä enää vesota eikä kuokita,

vaan se on kasvava ohdaketta ja orjantappuraa,

ja minä kiellän pilvet sille vettä satamasta.

7 Sillä Israelin heimo

on Herran Sebaotin viinitarha,

ja Juudan miehet ovat hänen ilo-istutuksensa.

Ja hän odotti oikeutta,

mutta katso, tuli oikeuttomuus,

ja vanhurskautta,

mutta katso, tuli vaikerrus.

8 *Jer. 22:13; Aam. 8:6; Miika 2:2Voi niitä, jotka liittävät talon taloon,

yhdistävät pellon peltoon,

kunnes ei jää enää tilaa

ja te yksin asutte maassa!

9 Minun korviini kuului Herran Sebaotin sana:

Totisesti, ne monet talot tulevat autioiksi,

ne suuret ja kauniit asujattomiksi.

10 Sillä kymmenen auranalaa viinitarhaa

on antava yhden bat-mitan,

ja hoomerin kylvö on antava eefan.

11 *Sananl. 23:30-31Voi niitä, jotka aamuvarhaisesta

väkijuoman jäljessä juoksevat

ja iltamyöhään viipyvät viinistä hehkuvina!

12 *Ps. 28:5; Aam. 6:5Kanteleet, harput, vaskirummut, huilut ja viinit

on heillä pidoissansa,

mutta Herran tekoja he eivät tarkkaa,

eivät näe hänen kättensä töitä.

13 Sentähden minun kansani siirretään maastansa

äkkiarvaamatta,

sen ylhäiset kärsivät nälkää,

ja sen remuava joukko nääntyy janoon.

14 *4. Moos. 16:30; Hab. 2:5Sentähden tuonela levittää kitansa ammolleen,

avaa suunsa suunnattomaksi;

ja sinne menee sen loisto,

sen remuava ja pauhaava joukko,

kaikki sen ilonpitäjät.

15 *Jes. 2:9,11; Jes. 2:17Silloin ihminen masentuu

ja mies painuu maahan,

maahan painuvat ylpeitten silmät;

16 *Ilm. 16:5mutta Herra Sebaot on oleva korkea tuomiossa,

pyhä Jumala on oleva pyhä vanhurskaudessa.

17 Ja karitsat käyvät siellä niinkuin laitumillansa,

ja vieraat syöttävät rikkaitten rauniosijoja.

18 Voi niitä, jotka vetävät perässänsä rangaistusta

turhuuden köysillä,

synnin palkkaa kuin vaunujen valjailla;

19 *2. Piet. 3:3niitä, jotka sanovat:

"Joutukoon pian hänen tekonsa,

että me sen näemme;

täyttyköön ja tapahtukoon Israelin Pyhän aivoitus,

että me sen tiedämme"!

20 *Sananl. 17:15Voi niitä, jotka sanovat pahan hyväksi

ja hyvän pahaksi,

jotka tekevät pimeyden valkeudeksi

ja valkeuden pimeydeksi,

jotka tekevät karvaan makeaksi

ja makean karvaaksi!

21 *Sananl. 3:7; Room. 12:16Voi niitä, jotka ovat viisaita omissa silmissään

ja ymmärtäväisiä omasta mielestänsä!

22 Voi niitä, jotka ovat urhoja viinin juonnissa

ja aimomiehiä väkijuoman sekoittamisessa,

23 *Sananl. 24:23; Hes. 13:19jotka lahjuksesta julistavat

syyllisen syyttömäksi

ja ottavat oikeuden siltä, joka oikeassa on!

24 *2. Moos. 15:7Sentähden, niinkuin tulen kieli syö oljet

ja kuloheinä raukeaa liekkiin,

niin heidän juurensa mätänee,

ja heidän kukkansa hajoaa tomuna ilmaan,

sillä he ovat ylenkatsoneet Herran Sebaotin lain

ja pitäneet pilkkanansa Israelin Pyhän sanaa.

25 *Jes. 9:11; Jes. 9:16,20; Jes. 10:4Sentähden syttyi Herran viha

hänen kansaansa kohtaan:

hän ojensi kätensä sitä vastaan ja löi sitä,

niin että vuoret vapisivat

ja heidän raatonsa olivat tunkiona keskellä katuja.

Tästä kaikesta ei hänen vihansa asettunut,

vaan hänen kätensä on vielä ojennettuna.

26 *Jes. 7:18; Jes. 11:12Ja hän pystyttää viirin kaukaiselle kansalle

ja viheltää sen luokseen maan äärestä.

Ja katso, se tulee viipymättä, nopeasti.

27 Ei kukaan heistä väsy eikä kompastu,

ei kukaan torku eikä nuku,

ei vyö kupeilta aukene, eikä kengänpaula katkea.

28 Sen nuolet ovat teroitetut,

sen jouset kaikki jännitetyt,

sen orhien kaviot ovat kuin pii,

ja sen rattaat kuin rajuilma.

29 Sen kiljunta on kuin naarasleijonan,

se kiljuu kuin nuoret jalopeurat,

se ärjyy ja tempaa saaliin ja vie sen pois,

eikä pelastajaa ole.

30 Se ärjyy sille sinä päivänä,

niinkuin meri ärjyy.

Silloin tähyillään maata,

mutta katso, on pimeys, on ahdistus,

ja valo on pimennyt sen synkeyteen.