1 Ezequias tinha vinte e cinto anos quando se tornou rei de Judá. Reinou vinte e nove anos em Jerusalém. Chamava-se a sua mãe Abia, e era filha de Zacarias.

2 Fez o que era recto aos olhos do Senhor, conforme a conduta do seu antecessor David.

3 Logo no primeiro mês do primeiro ano do seu reinado, tratou de abrir as portas do templo, mandando-as reparar. Convocou os sacerdotes e os levitas, reunindo-os na praça a oriente do templo, e dirigiu-lhe a palavra nestes termos:

5 Ouçam-me, levitas. Santifiquem-se e santifiquem o templo do Senhor Deus dos vossos antepassados. Limpem o santuário de todo o lixo que lá se encontra. Porque os nossos pais cometeram grandes pecados contra o Senhor nosso Deus: abandonaram-no, assim como a sua casa, voltaram-lhe as costas, deixaram-no e pecaram contra ele. Trancaram as portas deste templo, deixaram apagar-se a chama perpétua dos candelabros. Não houve mais incenso queimado, nem holocaustos oferecidos, como culto ao Deus de Israel.

8 Por isso a ira do Senhor caiu sobre Judá e sobre Jerusalém. Tornámo-nos num objecto de horror, de espanto e de desprezo, como todos podem ver hoje. Os nossos pais morreram na guerra; os nossos filhos, filhas e esposas são escravos dos nossos inimigos por causa disso tudo.

10 Mas agora, no meu coração tenho a intenção firme de renovar a aliança com o Senhor, o Deus de Israel; e a sua ira há-de desviar-se de sobre nós.

11 Meus filhos: não sejam descuidados, a partir deste momento, no cumprimento dos vossos deveres, pois o Senhor vos escolheu, para o servirem no culto de adoração.

15 Estes convocaram por sua vez os seus companheiros, santificaram-se e começaram a limpar e a santificar o templo, de acordo com o mandado do rei, que correspondia à palavra do Senhor. Os sacerdotes limparam o inteiror do templo, trouxeram para o pátio exterior a imundície que ali se encontrava. Os levitas levaram esse lixo todo até ao ribeiro de Cedron. Começaram pois esse trabalho no primeiro dia de Abril; ao fim de oito dias tinham chegado ao pátio exterior, e dezasseis dias depois estava tudo limpo, e a casa do Senhor santificada.

18 Pediram em seguida audiência ao rei, no palácio, e relataram-lhe o serviço executado: Acabámos de purificar o templo e o altar dos sacrifícios, mais os seus utensílios, assim como a mesa dos pães da presença, com os seus acessórios. Mais ainda: conseguimos recuperar e santificar todos os recipientes que o rei Acaz tinha deitado fora quando mandou encerrar o templo. Encontram-se junto do altar do Senhor.

20 Logo na manhã seguinte, muito cedo, o soberano dirigiu-se ao templo, acompanhado dos membros da sua administração da cidade. Mandou sacrificar sete novilhos, sete carneiros, sete ovelhas e sete bodes e ofereceu-os pela nação e pelo templo. Ordenou especificamente aos sacerdotes que os imolassem em holocaustos sobre o altar do Senhor. Os novilhos foram mortos; os sacerdotes espargiram o sangue sobre o altar; fizeram o mesmo com o sangue dos carneiros, e dos cordeiros. Os bodes foram oferecidos pelo pecado. Mas trouxeram-nos à frente do rei e dos membros da administração local que o acompanhavam, os quais puseram as mãos sobre os animais.

24 Os sacerdotes mataram-nos e ofereceram-nos, sobre o altar como expiação pelo pecado de toda a nação - porque tinha sido uma indicação expressa do rei que os holocaustos fossem oferecidos por expiação do pecado de todo o Israel.

25 Seguidamente o rei organizou os levitas num grupo orquestral, com acompanhamentos de címbalos, alaúdes e harpas, conforme as directivas dadas por David, e pelos profetas Gad e Natã - que as receberam, eles próprios, directamente do Senhor. Os levitas estavam de pé, com os instrumentos de David, e os sacerdotes formavam um conjunto com trombetas.

27 Ezequias deu ordem então que oferecessem o holocausto, sobre o altar; e ao mesmo tempo que começavam os sacrifícios, os instrumentos de música começaram a tocar cânticos ao Senhor, acompanhados pelas trombetas.

28 Durante toda a cerimónia, cada um adorava o Senhor, enquanto os cantores cantavam e instrumentos acompanhavam. Acabados os sacrifícios, o rei e a sua comitiva inclinaram-se perante o Senhor em adoração. O rei ainda ordenou, após isso, que os levitas cantassem, na presença de Deus, alguns dos salmos de David e do profeta Asafe; o que fizeram com alegria, inclinando-se e adorando.

31 Terminou esta cerimónia de consagração, disse Ezequias. Agora, tragam os vossos próprios sacrifícios e ofertas de louvor, aqui à casa do Senhor. Todo o povo, de toda a parte da nação, trouxe os seus sacrifícios e ofertas de gratidão; aqueles que quiseram trouxeram também holocaustos. No total foram setenta os novilhos, cem carneiros, duzentos os cordeiros sacrificados. Houve ainda mais seiscentos bois e três mil ovelhas trazidas como ofertas santas.

34 Verificou-se, aliás, que eram muito poucos os sacerdotes, para preparar tantos sacrifícios; por isso os seus irmãos levitas se puseram a ajudá-los, até que outros sacerdotes decidissem também santificar-se e participar naquele serviço; porque os levitas foram muito mais prestes na sua dedicação do que os sacerdotes.

35 Houve pois grande abundância de holocaustos, de ofertas de vinhos e de ofertas pacíficas. Dessa forma foi restaurado o culto no templo do Senhor, e os sacrifícios foram retomados.

36 Ezequias e todo o povo estavam muito felizes pela prontidão com que o culto foi restabelecido.

1 Hiskia tuli kuninkaaksi kahdenkymmenen viiden vuoden vanhana, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentä yhdeksän vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Abia, Sakarjan tytär.

2 Hän teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä Daavid oli tehnyt.

3 Ensimmäisenä hallitusvuotenansa, sen ensimmäisessä kuussa, hän avasi Herran temppelin ovet ja korjasi ne.

4 Sitten hän tuotti papit ja leeviläiset ja kokosi ne idässäpäin olevalle aukealle.

6 Sillä meidän isämme ovat olleet uskottomia ja tehneet sitä, mikä on pahaa Herran, meidän Jumalamme, silmissä, ja hyljänneet hänet. He käänsivät kasvonsa pois Herran asumuksesta ja käänsivät sille selkänsä.

7 He myöskin sulkivat eteisen ovet, sammuttivat lamput, eivät polttaneet suitsuketta eivätkä uhranneet polttouhreja pyhäkössä Israelin Jumalalle.

8 Sentähden Herran viha on kohdannut Juudaa ja Jerusalemia, ja hän on tehnyt heidät kauhuksi, hämmästykseksi ja pilkaksi, niinkuin te omin silmin näette.

9 Katso, meidän isämme ovat kaatuneet miekkaan, ja meidän poikamme, tyttäremme ja vaimomme ovat joutuneet vankeuteen tästä syystä.

10 Nyt minä aion tehdä liiton Herran, Israelin Jumalan, kanssa, että hänen vihansa hehku kääntyisi meistä pois.

12 Silloin nousivat leeviläiset: Mahat, Amasain poika, ja Jooel, Asarjan poika, Kehatin jälkeläisistä; Merarin jälkeläisistä Kiis, Abdin poika, ja Asarja, Jehallelelin poika; geersonilaisista Jooah, Simman poika, ja Eeden, Jooahin poika;

13 Elisafanin jälkeläisistä Simri ja Jegiel; Aasafin jälkeläisistä Sakarja ja Mattanja;

14 Heemanin jälkeläisistä Jehiel ja Siimei; ja Jedutunin jälkeläisistä Semaja ja Ussiel.

15 Nämä kokosivat veljensä, pyhittäytyivät ja menivät, niinkuin kuningas oli Herran sanan mukaan käskenyt, puhdistamaan Herran temppeliä.

16 Mutta papit menivät sisälle Herran temppeliin puhdistamaan sitä, ja kaiken saastaisuuden, minkä löysivät Herran temppelistä, he veivät Herran temppelin esipihalle; sieltä leeviläiset ottivat sen ja veivät sen ulos Kidronin laaksoon.

17 He alkoivat pyhittämisen ensimmäisen kuun ensimmäisenä päivänä, ja kuukauden kahdeksantena päivänä he olivat ehtineet Herran eteiseen, ja he pyhittivät Herran temppeliä kahdeksan päivää; ensimmäisen kuun kuudentenatoista päivänä he lopettivat työnsä.

20 Kuningas Hiskia kokosi varhain aamulla kaupungin päämiehet ja meni Herran temppeliin.

21 Ja he toivat seitsemän härkää, seitsemän oinasta ja seitsemän karitsaa sekä seitsemän kaurista syntiuhriksi valtakunnan puolesta, pyhäkön puolesta ja Juudan puolesta. Ja hän käski pappi Aaronin poikien, pappien, uhrata ne Herran alttarilla.

22 Sitten he teurastivat raavaat, ja papit ottivat veren ja vihmoivat sen alttarille; ja he teurastivat oinaat ja vihmoivat veren alttarille; sitten he teurastivat karitsat ja vihmoivat veren alttarille.

23 Senjälkeen he toivat syntiuhrikauriit kuninkaan ja seurakunnan eteen, ja nämä laskivat kätensä niiden päälle.

24 Ja papit teurastivat ne ja uhrasivat niiden veren syntiuhrina alttarilla, toimittaen koko Israelille sovituksen; sillä kuningas oli käskenyt uhrata polttouhrin ja syntiuhrin koko Israelin puolesta.

25 Ja hän asetti leeviläiset Herran temppeliin, kymbaalit, harput ja kanteleet käsissä, niinkuin Daavid ja kuninkaan näkijä Gaad ja profeetta Naatan olivat käskeneet; sillä käsky oli Herran antama hänen profeettainsa kautta.

26 Niin leeviläiset seisoivat siinä, Daavidin soittimet käsissä, ja papit, torvet käsissä.

27 Ja Hiskia käski uhrata alttarilla polttouhrin; ja kun uhraaminen alkoi, alkoi myöskin Herran veisu ja torvien soitto Daavidin, Israelin kuninkaan, soittimien johtaessa.

28 Koko seurakunta kumartaen rukoili, veisu kaikui, ja torvet soivat-kaikkea tätä kesti, kunnes polttouhri oli uhrattu.

29 Kun uhraaminen oli päättynyt, polvistuivat kuningas ja kaikki, jotka olivat hänen kanssaan saapuvilla, kumartaen rukoilemaan.

30 Ja kuningas Hiskia ja päämiehet käskivät leeviläisten ylistää Herraa Daavidin ja näkijä Aasafin sanoilla; ja nämä ylistivät häntä iloiten, polvistuivat ja kumartaen rukoilivat.

32 Ja seurakunnan tuomien polttouhrien lukumäärä oli seitsemänkymmentä raavasta, sata oinasta ja kaksisataa karitsaa, nämä kaikki polttouhriksi Herralle.

33 Ja pyhiä lahjoja oli kuusisataa raavasta ja kolmetuhatta lammasta.

34 Mutta pappeja oli niin vähän, etteivät he voineet nylkeä kaikkia polttouhriteuraita; sentähden heidän veljensä leeviläiset auttoivat heitä, kunnes tämä työ oli suoritettu ja kunnes papit olivat pyhittäytyneet, sillä leeviläiset pyrkivät vilpittömämmin kuin papit pyhittäytymään.

35 Myöskin polttouhreja oli paljon ynnä yhteysuhrirasvoja ja polttouhriin kuuluvia juomauhreja.

36 Näin järjestettiin palvelus Herran temppelissä. Ja Hiskia ja kaikki kansa iloitsivat siitä, mitä Jumala oli kansalle valmistanut, sillä se oli tapahtunut äkisti.