1 Viešpats nekenčia neteisingų svarstyklių, bet teisingos svarstyklės Jam patinka.2 Kur ateina išdidumas, ten ateina ir gėda, o kur nuolankumas­ ten išmintis.3 Dorųjų nekaltumas veda juos, o nusikaltėlių klastingumas juos sunaikins.4 Turtai nepadeda rūstybės dieną, teisumas išgelbsti nuo mirties.5 Nekaltojo teisumas nukreips jo kelią, nedorėlis žus dėl savo nedorybių.6 Dorųjų teisumas išlaisvins juos, o nusikaltėlius sugaus jų pačių užgaidos.7 Kai nedoras žmogus miršta, jo lūkesčiai pranyksta, ir bedievio viltis pražus.8 Teisusis išlaisvinamas iš vargų, o nedorėlis atsiduria vietoje jo.9 Veidmainis savo burna pražudo artimą, bet sumanumu teisusis išlaisvinamas.10 Teisiųjų pasisekimu miestas džiaugiasi, o nedorėliams žuvus linksmai šūkaujama.11 Teisiųjų laiminamas miestas kyla, nedorėlių burna jį sunaikina.12 Kam trūksta išminties, tas niekina savo artimą, bet supratingas žmogus tyli.13 Liežuvautojas atidengia paslaptis, o ištikimasis slepia, kas jam patikėta.14 Be patarimo tauta pražūna, daug patarėjų suteikia saugumą.15 Kas laiduoja už svetimąjį, nukentės; kas vengia laiduoti, saugus.16 Maloni moteris įsigyja garbės, stiprieji krauna turtus.17 Gailestingas žmogus daro gera savo sielai, žiaurus žmogus kenkia savo kūnui.18 Nedorėlio darbas apgaulingas, kas sėja teisumą, tikrai gaus atlyginimą.19 Teisumas veda į gyvenimą, o kas siekia pikto, siekia to savo pražūčiai.20 Viešpats nekenčia veidmainių, bet dorieji Jam patinka.21 Nors ir susijungtų, nedorėliai neišvengs bausmės, bet teisiojo palikuonys bus išgelbėti.22 Kaip aukso žiedas kiaulės snukyje yra graži moteris, neturinti supratimo.23 Teisiųjų troškimai geri, o nedorėlių viltis yra rūstybė.24 Vieni dosniai dalina ir turtėja, kiti pasilaiko daugiau negu reikia, bet dar labiau nuskursta.25 Dosni siela bus pasotinta, kas girdo, pats bus pagirdytas.26 Kas neparduoda javų, tą keikia tauta; kas parduoda juos, laiminamas.27 Kas stropiai ieško gera, sulauks palankumo; kas siekia pikto, pats to susilauks.28 Kas pasitiki savo turtais, kris, o teisusis žaliuos kaip lapas.29 Kas kelia nesantaiką savo namuose, paveldės vėjus; kvailys tarnaus išmintingam.30 Teisiojo vaisius yra gyvybės medis, ir kas laimi sielas, tas išmintingas.31 Jei teisusis gaus atlyginimą žemėje, tai tuo labiau nedorėlis ir nusidėjėlis.

1 Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta täysi paino on hänelle otollinen.2 Mihin ylpeys tulee, sinne tulee häpeäkin, mutta nöyräin tykönä on viisaus.3 Oikeamielisiä ohjaa heidän nuhteettomuutensa, mutta uskottomat hävittää heidän vilppinsä.4 Ei auta tavara vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.5 Nuhteettoman vanhurskaus tasoittaa hänen tiensä, mutta jumalaton sortuu jumalattomuuteensa.6 Oikeamieliset vapahtaa heidän vanhurskautensa, mutta uskottomat vangitsee heidän oma himonsa.7 Jumalattoman ihmisen kuollessa hukkuu hänen toivonsa, ja vääräin odotus hukkuu.8 Vanhurskas pelastetaan hädästä, ja jumalaton joutuu hänen sijaansa.9 Rietas suullansa turmelee lähimmäisensä, mutta taito on vanhurskaitten pelastus.10 Vanhurskaitten onnesta kaupunki iloitsee, ja jumalattomain hukkumisesta syntyy riemu.11 Oikeamielisten siunauksesta kaupunki kohoaa, mutta jumalattomain suu sitä hajottaa.12 Mieltä vailla on, joka lähimmäistänsä halveksii, mutta ymmärtäväinen mies on vaiti.13 Joka panettelijana käy, ilmaisee salaisuuden, mutta jolla luotettava henki on, se säilyttää asian.14 Missä ohjausta ei ole, sortuu kansa, mutta neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.15 Joka vierasta takaa, sen käy pahoin, mutta joka kädenlyöntiä vihaa, se on turvattu.16 Suloinen nainen saa kunniaa, ja voimalliset saavat rikkautta.17 Armelias mies tekee hyvää itsellensä, mutta armoton syöksee onnettomuuteen oman lihansa.18 Jumalaton hankkii pettäväistä voittoa, mutta joka vanhurskautta kylvää, saa pysyvän palkan.19 Joka on vakaa vanhurskaudessa, saa elämän; mutta joka pahaa tavoittaa, saa kuoleman.20 Väärämieliset ovat Herralle kauhistus, mutta nuhteettomasti vaeltaviin hän mielistyy.21 Totisesti: paha ei jää rankaisematta, mutta vanhurskasten jälkeläiset pelastuvat.22 Kultarengas sian kärsässä on kaunis nainen, älyä vailla.23 Vanhurskaitten halajaminen vie onneen, jumalattomien toivo vihaan.24 Toinen on antelias ja saa yhä lisää, toinen säästää yli kohtuuden ja vain köyhtyy.25 Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu.26 Joka viljan pitää takanaan, sitä kansa kiroaa, mutta joka viljan kaupaksi antaa, sen pään päälle tulee siunaus.27 Joka hyvään pyrkii, etsii sitä, mikä otollista on, mutta joka pahaa etsii, sille se tulee.28 Joka rikkauteensa luottaa, se kukistuu, mutta vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehvä.29 Joka talonsa rappiolle saattaa, perii tuulta, ja hullu joutuu viisaan orjaksi.30 Vanhurskaan hedelmä on elämän puu, ja viisas voittaa sieluja.31 Katso, vanhurskas saa palkkansa maan päällä, saati sitten jumalaton ja syntinen.