1 Geriau beturtis, vaikštantis savo nekaltume, negu tas, kuris turi klastingą liežuvį ir yra kvailas.2 Negerai sielai be pažinimo, ir kas skuba, tas nusideda.3 Žmogaus kvailumas iškreipia jo kelius, bet jo širdis kaltina Viešpatį.4 Turtas pritraukia daug draugų, o nuo beturčio nusisuka ir jo artimas.5 Neteisingas liudytojas neliks nenubaustas; kas meluoja, neišsisuks.6 Daugelis pataikauja kunigaikščiams, ir visi yra draugai su tuo, kas duoda dovanų.7 Beturčio broliai nekenčia jo, tuo labiau jį palieka jo draugai. Kaip jis beprašytų, jie šalinasi nuo jo.8 Kas įgyja išminties, myli savo sielą; kas laikosi supratimo, tam seksis.9 Neteisingas liudytojas neliks nenubaustas; kas meluoja, pražus.10 Kvailiui netinka prabanga nei vergui valdyti kunigaikščius.11 Įžvalgus žmogus nesikarščiuoja ir jam yra garbė nekreipti dėmesio į neteisybę.12 Karaliaus rūstybė yra kaip liūto riaumojimas, o jo palankumas kaip rasa augalams.13 Kvailas sūnusnelaimė tėvui, o vaidinga žmonanesiliaująs lašėjimas.14 Namai ir turtai paveldimi iš tėvų, o išmintinga žmonanuo Viešpaties.15 Tinginys įpranta ilgai miegoti, ir dykinėjanti siela kęs alkį.16 Kas laikosi įsakymų, palaiko savo sielą; kas paniekina Jo kelius, mirs.17 Kas pasigaili vargšo, skolina Viešpačiui; Jis atlygins jam už jo darbus.18 Bausk sūnų, kol yra vilties, ir nepaliauk dėl jo šauksmo.19 Kas greitas pykti, susilauks bausmės; jei tu jį išgelbėsi, turėsi tai daryti iš naujo.20 Klausykis patarimo ir priimk pamokymą, kad ateityje būtum išmintingesnis.21 Daug sumanymų žmogaus širdyje, bet tik Viešpaties valia įvyksta.22 Iš žmogaus norima gerumo. Beturtis yra vertesnis už melagį.23 Viešpaties baimė teikia gyvenimą; kas ją turi, tas yra patenkintas, nelaimė jo nepalies.24 Tinginys įkiša savo ranką į dubenį, bet nebenori pakelti jos prie burnos.25 Jei nubausi niekintoją, neišmanėlis taps atsargesnis; jei pabarsi išmintingą, jis supras pamokymą.26 Kas blogai elgiasi su tėvu ir išvaro motiną, tas užsitrauks gėdą ir panieką.27 Mano sūnau, neklausyk pamokymų, kurie atitraukia nuo pažinimo žodžių.28 Bedievis liudytojas tyčiojasi iš teismo; nedorėlių burna ryja neteisybę.29 Teismai laukia niekintojų ir rykštės paruoštos kvailių nugaroms.
1 Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin huuliltansa nurja, joka on vielä tyhmäkin.2 Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.3 Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.4 Tavara tuo ystäviä paljon, mutta vaivainen joutuu ystävästänsä eroon.5 Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se ei pelastu.6 Monet etsivät ylhäisen suosiota, ja kaikki ovat anteliaan ystäviä.7 Köyhä on kaikkien veljiensä vihattu, vielä vierotumpi ystävilleen. Tyhjiä sanoja hän saa tavoitella.8 Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa; joka ymmärryksen säilyttää, se onnen löytää.9 Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se hukkuu.10 Ei sovi tyhmälle hyvät päivät, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.11 Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.12 Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.13 Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.14 Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.15 Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto joutuu näkemään nälkää.16 Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää; joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma.17 Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.18 Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on; ethän halunne hänen kuolemaansa.19 Rajuluontoinen joutuu sakkoihin: vain yllytät, jos yrität apuun.20 Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.21 Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.22 Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija.23 Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.24 Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.25 Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä, ja jos ymmärtäväistä nuhdellaan, niin hän käsittää tiedon.26 Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois, se on kunnoton ja rietas poika.27 Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta, niin eksyt pois tiedon sanoista.28 Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.29 Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille ja lyönnit tyhmien selkään.