1 Nesigirk rytdiena, nes nežinai, ką ji tau atneš.2 Tegul kitas giria tave, o ne tavo burna; svetimas, bet ne tavo lūpos.3 Akmuo ir smėlis yra sunkūs, bet kvailio pyktis yra sunkesnis už abu.4 Rūstybė yra žiauri, pyktis nesuvaldomas, bet kas gali atsispirti pavydui?5 Geriau yra viešas įspėjimas negu slapta meilė.6 Žaizdos nuo draugo yra geriau negu klastingas priešo pabučiavimas.7 Sotus ir medaus nevalgo, o alkanam ir kartus daiktas yra saldus.8 Žmogus, palikęs savo vietą, yra kaip paukštis, išskridęs iš lizdo.9 Draugo žodžiai ir nuoširdūs patarimai gaivina širdį kaip aliejai ir brangūs kvepalai.10 Neprarask savo draugo ir tėvo draugo. Nelaimės dieną neik į brolio namus. Kaimynas arti geriau negu brolis toli.11 Mano sūnau, būk išmintingas ir pradžiugink mano širdį, kad galėčiau atsakyti tam, kuris man priekaištauja.12 Supratingas numato pavojų ir pasislepia, o neišmanėlis eina ir nukenčia.13 Paimk apdarą iš to, kas laidavo už svetimą, ir turėk užstatą iš suvedžiotojo.14 Kas atsikėlęs anksti rytą garsiai laimina savo draugą, tai bus jam įskaityta prakeikimu.15 Varvantis stogas lietingą dieną ir vaidinga moteris yra panašūs.16 Kas nori ją sulaikyti yra kaip tas, kas galvoja sustabdyti vėją arba išlaikyti saujoje aliejų.17 Kaip geležis galanda geležį, taip žmogus aštrina savo draugą.18 Kas prižiūri figmedį, valgo jo vaisių; kas laukia šeimininko, sulaukia pagarbos.19 Kaip vanduo atspindi veidą, taip žmogaus širdis atspindi žmogų.20 Kaip pragaras ir prapultis niekados neprisipildo, taip žmogaus akys niekados nepasisotina.21 Kaip sidabras ir auksas ištiriamas ugnyje, taip žmogus ištiriamas pagyrimais.22 Nors sugrūstum kvailį piestoje su grūdais, jo kvailystė neatsiskirtų nuo jo.23 Prižiūrėk rūpestingai savo avis ir bandą,24 nes turtas nėra amžinas ir karūna neišlieka visoms kartoms.25 Kai šienas suvežamas, pasirodo atolas, ir renkamos kalnų žolės.26 Avinėliai tavo drabužiams, ožiai laukams nusipirkti.27 Ožkų pieno užteks maistui tau, tavo šeimai ir tarnaitėms aprūpinti.
1 Älä huomispäivästä kersku, sillä et tiedä, mitä mikin päivä synnyttää.2 Kehukoon sinua toinen, ei oma suusi; vieras, eikä omat huulesi.3 Raskas on kivi ja painava hiekka, mutta molempia raskaampi hullun suuttumus.4 Kiukku on julma, viha on niinkuin tulva; mutta kuka voi kestää luulevaisuutta?5 Parempi julkinen nuhde kuin salattu rakkaus.6 Ystävän lyönnit ovat luotettavat, mutta vihamiehen suutelot ylenpalttiset.7 Kylläinen polkee hunajaakin, nälkäiselle on kaikki karvaskin makeata.8 Kuin pesästään paennut lintu, on mies paossa kotipaikoiltaan.9 Öljy ja suitsuke ilahuttavat sydämen; samoin ystävän hellyys, alttiisti neuvoja antavainen.10 Ystävääsi ja isäsi ystävää älä hylkää, äläkä hätäpäivänäsi mene veljesi taloon: parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli.11 Viisastu, poikani, ja ilahuta minun sydämeni, niin minä voin antaa herjaajalleni vastauksen.12 Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.13 Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pantti vieraan naisen tähden.14 Joka siunaa ystäväänsä isoäänisesti aamulla varhain, sille se luetaan kiroukseksi.15 Räystäästä tippuva vesi sadepäivänä ja toraisa vaimo ovat yhdenveroiset.16 Joka tahtoo hänet salassa pitää, se tuulta salassa pitää, se tavoittaa öljyä oikeaan käteensä.17 Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo.18 Joka viikunapuuta hoitaa, saa syödä sen hedelmää; ja joka isännästänsä vaarin pitää, se tulee kunniaan.19 Niinkuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin ihmisen sydän toisessa ihmisessä.20 Tuonela ja horna eivät kylläänsä saa; eivät myös saa kylläänsä ihmisen silmät.21 Hopealle sulatin, kullalle uuni; mies maineensa mukainen.22 Survo hullua huhmaressa, petkelellä surveitten seassa: ei erkane hänestä hänen hulluutensa.23 Tiedä tarkoin, miltä pikkukarjasi näyttää; pidä huoli laumoista.24 Sillä eivät aarteet säily iäti; ja pysyykö kruunukaan polvesta polveen?25 Kun heinä on mennyt ja tuore äpäre tulee näkyviin ja ruoho on koottu vuorilta,26 on sinulla karitsoita puvuksesi ja vuohipukkeja pellon ostohinnaksi27 ja vuohenmaitoa kyllin ravinnoksesi, perheesi ravinnoksi ja palvelijatartesi elatukseksi.