1 Geriau sausas kąsnis su ramybe negu namai, pilni aukų mėsos, su vaidais.2 Išmintingas tarnas valdys gėdą darantį sūnų ir gaus paveldėti dalį kaip vienas iš sūnų.3 Kaip sidabras ir auksas ištiriamas ugnyje, taip Viešpats tiria žmogaus širdį.4 Nedorėlis klauso klastingų lūpų, o melagis­pikto liežuvio.5 Kas pajuokia vargšą, paniekina jo Kūrėją, o kas džiaugiasi nelaimės metu, neišvengs bausmės.6 Vaikų vaikai yra senelių vainikas, o vaikų garbė­jų tėvai.7 Kvailiui netinka kalbėti apie didžius dalykus, tuo labiau kunigaikščiui netinka meluoti.8 Dovana lyg brangakmenis davėjo akyse; kur jis eina su ja, visur laimi.9 Kas pridengia nusikaltimą, ieško meilės; kas kaltę nuolat primena, suardo draugystę.10 Įspėjimas daugiau padeda išmintingam negu šimtas kirčių kvailam.11 Blogas žmogus ieško priekabių, todėl žiaurus pasiuntinys bus pasiųstas prieš jį.12 Geriau sutikti mešką, kuriai atimti jos vaikai, negu kvailį jo kvailystėje.13 Kas už gera atlygina piktu, pikta neatsitrauks nuo jo namų.14 Kivirčo pradžia kaip užtvankos plyšys, todėl liaukis ginčytis, kol nevėlu.15 Kas išteisina nedorėlį ir kas pasmerkia teisųjį, abu yra pasibjaurėjimas Viešpačiui.16 Kam kvailiui mokėti pinigus už išmintį, kai jis jos visai netrokšta?17 Draugas visuomet myli ir brolis pasirodo nelaimėje.18 Kam trūksta proto, tas sukerta rankas ir laiduoja už savo draugą.19 Kas mėgsta ginčus, myli nuodėmę, kas stato aukštus vartus, ieško pražūties.20 Kas turi klastingą širdį, nieko gero nepasieks; kieno liežuvis iškreiptas, turės bėdų.21 Kvailas sūnus­ne džiaugsmas, bet rūpestis tėvui.22 Linksma širdis gydo kaip vaistai; prislėgta dvasia džiovina kaulus.23 Nedorėlis ima kyšius, kad iškreiptų teisingumą.24 Supratingas žmogus siekia išminties, kvailio akys žemės pakraščiuose.25 Kvailas sūnus­apmaudas tėvui ir skausmas motinai.26 Bausti teisųjį yra negerai, kaip ir mušti kunigaikščius už teisingumą.27 Kas turi supratimą, susilaiko kalboje, protingas žmogus turi romią dvasią.28 Net kvailys, jei jis tyli, laikomas išmintingu, ir kas sučiaupia lūpas, laikomas protingu.

1 Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.2 Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.3 Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.4 Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.5 Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.6 Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.7 Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.8 Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.9 Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.10 Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.11 Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.12 Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.13 Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.14 Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.15 Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.16 Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.17 Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.18 Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.19 Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.20 Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.21 Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.22 Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.23 Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.24 Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.25 Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.26 Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.27 Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.28 Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.