1 Švelnus atsakymas nuramina pyktį, aštrūs žodžiai sukelia rūstybę.2 Išmintingojo liežuvis tinkamai naudoja pažinimą, o iš kvailio burnos liejasi kvailystės.3 Viešpaties akys mato visur, jos stebi blogus ir gerus.4 Maloni kalba­gyvybės medis, šiurkšti šneka prislegia dvasią.5 Kvailys paniekina savo tėvo pamokymus, o kas klauso perspėjimų, yra supratingas.6 Turtų netrūksta teisiojo namuose, o nedorėlio pelnas­tik rūpesčiai.7 Išmintingųjų lūpos skelbia pažinimą, o kvailio širdis to nedaro.8 Nedorėlio auka­pasibjaurėjimas Viešpačiui, bet teisiųjų maldos Jam patinka.9 Nedorėlio kelias­pasibjaurėjimas Viešpačiui, bet Jis myli tuos, kurie siekia teisumo.10 Didelė bausmė tam, kuris pameta kelią; kas nekenčia įspėjimo, miršta.11 Pragaras ir prapultis Viešpaties akivaizdoje, tuo labiau žmonių širdys.12 Niekintojas nemėgsta to, kuris jį įspėja, ir neina pas išminčius.13 Linksma širdis atsispindi veide, širdies skausmas slegia dvasią.14 Protingas ieško pažinimo, neišmanėlis maitinasi kvailystėmis.15 Prislėgtasis nemato šviesių dienų, kas turi linksmą širdį, tam visuomet šventė.16 Geriau mažai su Viešpaties baime negu dideli turtai su rūpesčiu.17 Geriau daržovių pietūs, kur yra meilė, negu nupenėtas veršis ten, kur neapykanta.18 Piktas žmogus sukelia vaidus, o lėtas pykti juos nuramina.19 Tinginio kelias pilnas erškėčių, o teisiojo kelias­platus.20 Išmintingas sūnus yra džiaugsmas tėvui, kvailys paniekina savo motiną.21 Neprotingas džiaugiasi kvailybe; protingasis eina tiesiu keliu.22 Be patarimų sumanymai nueina niekais, bet kur daug patarėjų, jie įtvirtinami.23 Žmogus džiaugiasi savo burnos atsakymu, ir laiku pasakytas žodis, koks jis mielas!24 Išmintingo žmogaus gyvenimo kelias kyla į viršų, ir jis išvengia pragaro.25 Viešpats sugriaus išdidžiųjų namus, bet įtvirtins našlės nuosavybę.26 Nedorėlio mintys­pasibjaurėjimas Viešpačiui, bet nekaltųjų žodžius Jis mėgsta.27 Kas godus pelno, vargina savo namus; kas nepriima kyšių, bus gyvas.28 Teisiojo širdis apsvarsto, kaip atsakyti, o nedorėlio burna beria piktus žodžius.29 Viešpats toli nuo nedorėlių, bet teisiųjų maldas Jis išklauso.30 Akių šviesa pradžiugina širdį; gera žinia­sveikata kaulams.31 Kas klausosi gyvenimo pabarimų, liks tarp išmintingųjų.32 Kas nekreipia dėmesio į patarimus, kenkia pats sau; kas paklauso įspėjimų, įsigyja daugiau supratimo.33 Viešpaties baimė moko išminties, prieš pagerbimą eina nuolankumas.

1 Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.2 Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta.3 Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.4 Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen kieli haavoittaa mielen.5 Hullu pitää halpana isänsä kurituksen, mutta joka nuhdetta noudattaa, tulee mieleväksi.6 Vanhurskaan huoneessa on suuret aarteet, mutta jumalattoman saalis on turmion oma.7 Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei ole vakaa.8 Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen.9 Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa.10 Kova tulee kuritus sille, joka tien hylkää; joka nuhdetta vihaa, saa kuoleman.11 Tuonelan ja manalan Herra näkee, saati sitten ihmislasten sydämet.12 Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan; viisasten luo hän ei mene.13 Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut.14 Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu hulluutta suosii.15 Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot.16 Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.17 Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa.18 Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran.19 Laiskan tie on kuin orjantappurapehko, mutta oikeamielisten polku on raivattu.20 Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.21 Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta ymmärtäväinen mies kulkee suoraan.22 Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia.23 Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!24 Taitava käy elämän tietä ylöspäin, välttääkseen tuonelan, joka alhaalla on.25 Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa.26 Häijyt juonet ovat Herralle kauhistus, mutta lempeät sanat ovat puhtaat.27 Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää.28 Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata, mutta jumalattomien suu purkaa pahuutta.29 Jumalattomista on Herra kaukana, mutta vanhurskasten rukouksen hän kuulee.30 Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin.31 Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisaitten keskellä.32 Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana; mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä.33 Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.