1 Išmintinga moteris stato namus, o kvaila griauna juos savo rankomis.2 Kas vaikšto tiesiu keliu, bijo Viešpaties, o kas mėgsta klaidžioti, niekina Jį.3 Kvailio burnoje­išdidumo lazda, išmintingųjų lūpos juos apsaugo.4 Kur nėra jaučių, ėdžios tuščios, bet gausus derlius gaunamas jaučių jėga.5 Teisingas liudytojas nemeluoja, klastingas kalba melą.6 Pašaipūnas ieško išminties ir neranda, bet supratingas lengvai įgyja pažinimą.7 Pasitrauk nuo kvailio, kai pamatai, kad jo lūpose nėra pažinimo.8 Išmintingas žmogus žino, ko siekia, o kvailys suklaidinamas savo kvailysčių.9 Kvailys tyčiojasi iš nuodėmės, o teisusis atranda palankumą.10 Širdis žino savo skausmą ir svetimasis nesidalina jos džiaugsmu.11 Nedorėlio namai bus nugriauti, o teisiojo palapinė klestės.12 Kartais kelias, kuris žmogui atrodo teisingas, nuveda į mirtį.13 Ir juokiantis širdis gali liūdėti, o džiaugsmas baigtis sielvartu.14 Nuklydęs širdimi pasisotins savo keliais, o geras žmogus­savo.15 Neišmanėlis tiki kiekvienu žodžiu, bet išmintingas apsvarsto kiekvieną žingsnį.16 Išmintingas žmogus bijo ir vengia pikto, o kvailys karščiuojasi ir pasitiki savimi.17 Ūmus žmogus pasielgia kvailai, planuojantis pikta žmogus nekenčiamas.18 Neišmanėlis paveldės kvailystę, o supratingąjį vainikuos išmintis.19 Piktieji nusilenks geriesiems ir nedorėliai prie teisiųjų durų.20 Beturčio nemėgsta net jo kaimynas, o turtingas turi daug draugų.21 Kas niekina savo artimą, nusikalsta; kas pasigaili vargšo, tas palaimintas.22 Klysta, kas daro pikta; kas siekia gero, sulauks pasigailėjimo ir tiesos.23 Kiekvienas darbas yra pelningas, o tušti plepalai veda į skurdą.24 Išmintingą vainikuoja turtas, o kvailio kvailystė ir lieka kvailyste.25 Teisingas liudytojas išgelbsti sielas, apgaulingas kalba melą.26 Viešpaties baimėje tvirtas pasitikėjimas, ir Jo vaikai turės kur prisiglausti.27 Viešpaties baimė­gyvenimo šaltinis, apsaugantis nuo mirties pinklių.28 Gausi tauta­garbė karaliui, o be žmonių žlunga kunigaikštis.29 Kas lėtas pykti, yra išmintingas, o nesusivaldantis parodo kvailumą.30 Sveika širdis­kūno gyvybė, o pavydas pūdo kaulus.31 Kas skriaudžia vargšą, paniekina jo Kūrėją; kas gerbia Jį, pasigaili beturčio.32 Nedorėlis bus atmestas dėl savo piktų darbų, o teisusis ir mirdamas turi viltį.33 Supratingojo širdyje ilsisi išmintis, o tai, kas yra tarp kvailių, tampa žinoma.34 Teisumas iškelia tautą, o nuodėmė yra negarbė tautoms.35 Išmintingas tarnas įgyja karaliaus palankumą; kas užtraukia gėdą, susilauks jo rūstybės.

1 Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.2 Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.3 Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa.4 Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta.5 Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.6 Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.7 Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.8 Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos.9 Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio.10 Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.11 Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.12 Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.13 Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.14 Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies.15 Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.16 Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.17 Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.18 Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa.19 Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla.20 Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.21 Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa!22 Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää!23 Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa.24 Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää.25 Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä.26 Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.27 Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.28 Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.29 Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.30 Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.31 Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.32 Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.33 Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee.34 Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.35 Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa.