1 Daavidin psalmi. Herra, kuule rukoukseni, ota vastaan pyyntöni! Sinä uskollinen, sinä vanhurskas, vastaa minulle!

2 Älä vaadi palvelijaasi tuomiolle, sillä sinun edessäsi ei yksikään ole syytön.

3 Vihamieheni vainoaa henkeäni, hän polkee elämäni jalkoihinsa, hän suistaa minut pimeyteen, kauan sitten kuolleitten joukkoon.

4 Voimani ovat lopussa, sydämeni jähmettyy.

5 Minä muistelen menneitä aikoja, mietin kaikkia tekojasi, ajattelen sinun kättesi töitä.

6 Minä kohotan käteni sinun puoleesi, sieluni janoaa sinua kuin kuivunut maa. (sela)

7 Vastaa minulle, Herra! Vastaa pian, kauan en enää jaksa! Älä kätke minulta kasvojasi, muutoin olen haudan partaalla.

8 Sinuun minä turvaan -- osoita laupeutesi jo aamuvarhaisesta! Sinun puoleesi minä käännyn -- opeta minulle tie, jota kulkea!

9 Herra, pelasta minut vihollisteni käsistä! Sinun luonasi olen turvassa.

10 Sinä olet minun Jumalani -- opeta minua täyttämään tahtosi! Sinun hyvä henkesi johdattakoon minua tasaista tietä.

11 Nimesi tähden, Herra, anna minun elää! Vapauta minut ahdingosta, sinä vanhurskas!

12 Tuhoa viholliseni, sinä uskollinen! Hävitä kaikki, jotka vainoavat henkeäni -- minä olen sinun palvelijasi.

1 Ouve, Jeová, a minha oração, dá ouvidos as minhas súplicas; Na tua fidelidade responde-me, e na tua retidão.

2 Não entres em juízo com o teu servo, Pois à tua vista não se achará justo nenhum vivente.

3 Porquanto o inimigo tem perseguido a minha alma, Tem arrojado por terra a minha vida; Tem me feito habitar em lugares tenebrosos, como aqueles que morreram há muito.

4 Portanto dentro de mim esmorece o meu espírito, E em mim está desolado o meu coração.

5 Lembro-me dos dias antigos, Medito em todos os teus feitos, Considero as obras das tuas mãos.

6 A ti estendo as minhas mãos; A minha alma, qual terra sedenta, tem sede de ti. (Selá)

7 Dá-te pressa em me responder, Jeová; desfalece o meu espírito: Não me escondas o teu rosto, Para que não me torne como os que baixam à cova.

8 Faze-me ouvir pela manhã a tua benignidade, Pois em ti confio. Dá-me a conhecer o caminho em que devo andar, Porque a ti elevo a minha alma.

9 Livra-me, Jeová, dos meus inimigos; Em ti é que me acolho.

10 Ensina-me a fazer a tua vontade, porque tu és o meu Deus, Guie-me por terreno plano o teu benigno espírito.

11 Vivifica-me, Jeová, por amor do teu nome; Na tua retidão tira da tribulação a minha alma.

12 Na tua benignidade extermina os meus inimigos, E destrói a todos os que atribulam a minha alma, Pois eu sou o teu servo. Descrição dum povo feliz