1 Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi, laulu. (H65:2)Sinua, Jumala, me ylistämme Siionissa! Me täytämme lupaukset, jotka annoimme sinulle,2 (H65:3)sillä sinä kuulet rukouksen. Sinun luoksesi kaikki ihmiset tulevat.3 (H65:4)Syntimme ovat meille liian raskaat, mutta sinä annat ne anteeksi.4 (H65:5)Autuas se, jonka sinä valitset! Hän saa tulla luoksesi ja asua pyhäkössäsi. Ravitse meidät huoneesi antimilla, temppelisi pyhyydellä!5 (H65:6)Mahtavilla teoilla sinä, Jumalamme, vastaat meille, sinä siunaat ja autat meitä. Sinuun luottavat kaikki maan ääret ja kaukaiset meren rannat.6 (H65:7)Sinä pystytit vuoret voimallasi, sinun on valta ja väkevyys.7 (H65:8)Sinä tyynnytit merten pauhun, aaltojen kuohun ja kansojen kohinan.8 (H65:9)Maan äärissä ihmiset pelästyvät nähdessään sinun tunnustekosi. Sinä saat idän ja lännen maat kohottamaan riemuhuudon!9 (H65:10)Sinä pidät huolta maasta ja annat sille sadetta, sinä teet sen hedelmälliseksi. Jumala, sinun virtasi on vettä täynnä. Sinä kasvatat sadon ihmisille, pidät maasta huolen.10 (H65:11)Sinä kastelet vaot, tasoitat kynnetyn pellon, pehmität sen sateilla ja siunaat maan kasvun.11 (H65:12)Sinä seppelöit vuoden hyvyydelläsi. Missä vaunusi kulkevat, siellä maa tiukkuu runsautta.12 (H65:13)Autio aro viheriöi, kukkulat verhoutuvat juhlapukuun.13 (H65:14)Niityt ovat lammaslaumojen peitossa, laaksot lainehtivat viljaa. Koko maa riemuitsee ja laulaa.

1 A ti, ó Deus, é devido em Sião um hino de louvor, E a ti se pagará o voto.2 Ó tu que ouves a oração, A ti virá toda a carne.3 Iniqüidades prevalecem contra mim; Mas as nossas transgressões, tu as expiarás.4 Feliz é aquele a quem escolhes e achegas, Para que habite em teus átrios: Seremos satisfeitos com a bondade da tua casa, do santo lugar do teu templo.5 Com coisas terríveis nos responderás em justiça, Ó Deus da nossa salvação, Tu que és a firme esperança de todos os confins da terra, E do mais remoto mar;6 Que por tua força firmas os montes, Cingido de poder;7 Que aquietas o ruído dos mares, o ruído das suas ondas, E o tumulto dos povos.8 Também os que habitam os mais remotos confins são tomados de medo à vista dos teus sinais; Fazes exultar de júbilo o oriente e o ocidente.9 Visitas a terra e a regas, Grandemente a enriqueces. As levadas de Deus correm cheias de água; Preparas-lhes o trigo, pois assim preparas a terra,10 Regando-lhe os sulcos, Aplanando-lhe as leivas. Tu a amoleces com chuviscos, Abençoas as suas novidades.11 Coroas o ano da tua bondade; E as tuas veredas destilam gordura,12 Destilam sobre as pastagens do deserto, E de júbilo se cingem os outeiros.13 As pastagens revestem-se de rebanhos, E os vales cobrem-se de trigo: Eles exultam de alegria, sim eles cantam.