1 Kun Israel lähti Egyptistä, kun Jaakobin suku jätti vieraan maan,

2 Herra teki Juudasta pyhäkkönsä, Israelista oman valtakuntansa.

3 Meri näki tämän ja pakeni, Jordanin vedet kääntyivät takaisin.

4 Vuoret hyppivät kuin karitsat, kukkulat kuin säikyt lampaat.

5 Mikä sinun on, meri? Miksi pakenet? Miksi käännyt takaisin, Jordan?

6 Vuoret, miksi hypitte kuin karitsat? Miksi, kukkulat, säikytte kuin lampaat?

7 Vapise, maa, Herran edessä, Jaakobin Jumalan edessä!

8 Hän muuttaa kallion kosteikoksi, avaa kivipaadesta vesilähteen.

1 Quando Israel saiu do Egito, A casa de Jacó, dentre povo de língua estranha;

2 Judá tornou-se-lhe o santuário, Israel, o seu domínio.

3 O mar viu isto, e fugiu; O Jordão fugiu para trás.

4 Os montes saltaram como carneiros, As colinas como cordeiros do rebanho.

5 Que tens tu, ó mar, para fugires? E tu, ó Jordão, para recuares?

6 Vós, montes, que saltais como carneiros; Vós, colinas, como cordeiros do rebanho?

7 Treme, terra, na presença do Senhor, Na presença do Deus de Jacó,

8 O qual converteu a rocha em lago de água, O seixo em fonte de água.