1 Matkalaulu. Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, se oli meille kuin unta.

3 Totta! Suuret ovat meidän Herramme teot, niistä me saamme iloita.

4 Herra, käännä jälleen meidän kohtalomme niin kuin aina tuot vedet Negevin kuiviin uomiin.

5 Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat.

6 Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään.

1 Quando Jeová reconduziu os cativos de Sião, Éramos como aqueles que estão sonhando.

2 Então a nossa boca se encheu de riso, E a nossa língua de júbilo. Dizia-se então entre as nações: Grandes coisas tem feito Jeová por eles.

3 Grandes coisas tem feito Jeová por nós; Somos cheios de júbilo.

4 Faze, Jeová, voltar os nossos cativos Como as torrentes no Neguebe.

5 Aqueles que semeiam em lágrimas, Com júbilo ceifarão.

6 Embora alguém saia chorando, levando a semente para semear, Tornará a vir com júbilo, trazendo os seus feixes.