1 Matkalaulu. Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, se oli meille kuin unta.3 Totta! Suuret ovat meidän Herramme teot, niistä me saamme iloita.4 Herra, käännä jälleen meidän kohtalomme niin kuin aina tuot vedet Negevin kuiviin uomiin.5 Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat.6 Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään.

1 Quando Jeová reconduziu os cativos de Sião, Éramos como aqueles que estão sonhando.2 Então a nossa boca se encheu de riso, E a nossa língua de júbilo. Dizia-se então entre as nações: Grandes coisas tem feito Jeová por eles.3 Grandes coisas tem feito Jeová por nós; Somos cheios de júbilo.4 Faze, Jeová, voltar os nossos cativos Como as torrentes no Neguebe.5 Aqueles que semeiam em lágrimas, Com júbilo ceifarão.6 Embora alguém saia chorando, levando a semente para semear, Tornará a vir com júbilo, trazendo os seus feixes.