1 Daavidin valituspsalmi, jonka hän lauloi Herralle benjaminilaisen Kusin puheiden tähden. (H7:2)Herra, minun Jumalani, sinuun minä turvaan. Pelasta minut vainoojiltani, auta minua.2 (H7:3)Muuten vihamies käy kurkkuuni kuin leijona: se sieppaa saaliinsa ja vie pois, eikä kukaan voi auttaa.3 (H7:4)Herra, minun Jumalani, jos olen syyllinen, jos pahat teot tahraavat käsiäni,4 (H7:5)jos olen pettänyt lähimmäiseni luottamuksen, jos olen riistänyt jotakin siltä, joka nyt suotta minua syyttää,5 (H7:6)niin ajakoon vihollinen minua takaa, ottakoon minut kiinni, tallatkoon minut maahan ja polkekoon kunniani lokaan! (sela)6 (H7:7)Herra, tule vihasi voimassa minun vihollisteni raivoa vastaan. Riennä avukseni, Herra, sinä, jonka käsissä on oikeus!7 (H7:8)Kutsu eteesi kaikki kansat, asetu istuimellesi korkeuteen!8 (H7:9)Herra, sinä kansojen tuomari, anna oikeuden tapahtua minulle, minä olen syytön.9 (H7:10)Tee loppu jumalattomien pahuudesta, mutta viatonta vahvista, sinä vanhurskas Jumala, sinä joka tutkit sydämen ja ajatukset.10 (H7:11) Minun kilpeni on Jumala, hän on vilpittömien auttaja.11 (H7:12)Jumala on vanhurskas tuomari, hän langettaa tuomioita joka päivä.12 (H7:13)Vihollinen teroittaa taas miekkansa, jännittää jousensa ja tähtää.13 (H7:14)Hän tekee aseensa tappaviksi, nuolensa polttaviksi.14 (H7:15)Hän hautoo pahoja aikeita, kantaa sisimmässään tuhoa, synnyttää valhetta.15 (H7:16)Hän kaivaa kuopan, kaivaa sen syväksi, mutta putoaa itse omaan kuoppaansa.16 (H7:17)Hänen pahuutensa kääntyy häntä itseään vastaan, hänen väärät tekonsa kasautuvat hänen oman päänsä päälle.17 (H7:18)Minä kiitän Herraa hänen oikeista tuomioistaan, ylistän Herran, Korkeimman, nimeä!
1 Jeová, Deus meu, em ti busco refúgio; Salva-me de todos os que me perseguem, e livra-me,2 Para que não dilacere ele, qual leão, a minha alma, Despedaçando-a, sem haver quem acuda.3 Jeová, Deus meu, se eu fiz isto, Se há iniqüidade nas minhas mãos;4 Se paguei com mal ao que tinha paz comigo (Antes livrei aquele que sem motivo era meu adversário);5 Persiga o inimigo a minha alma e alcance-a; Espezinhe ele no chão a minha vida, E faça habitar no pó a minha glória. (Selá)6 Levanta-te, Jeová, na tua ira, Exalta-te contra as fúrias dos meus adversários. Desperta-te por mim; já preparaste o juízo.7 Reúna-se ao redor de ti a congregação dos povos, E por cima dela remonta-te ao alto.8 Jeová administra justiça aos povos: Julga-me, Jeová, conforme a retidão e integridade que há em mim.9 Cesse a maldade dos iníquos, Mas estabelece tu o justo, Pois o justo Deus sonda os corações e os rins.10 O meu escudo está em Deus, Que salva os retos de coração.11 Deus é um juiz justo, Um Deus que sente indignação todos os dias.12 Se alguém não se arrepender, Deus afiará a sua espada; Já armou o seu arco, e tem-no pronto.13 Para ele já preparou os instrumentos de morte, As suas setas fá-las ardentes.14 Eis que o mau está com dores de iniqüidade, Concebe a malvadez e dá à luz a falsidade.15 Abriu um poço, e cavou-o, E cairá no fosso que fez.16 A sua malvadez tornará a cair sobre a sua cabeça, E sobre a sua mioleira descerá a sua violência.17 Darei graças a Jeová segundo a sua retidão, E cantarei louvores ao nome de Jeová altíssimo.