1 Di Davide, quando si finse insensato davanti ad Abimelec e, cacciato da lui, se ne andò. Io benedirò l’Eterno in ogni tempo; la sua lode sarà del continuo nella mia bocca.2 L’anima mia si glorierà nell’Eterno; gli umili l’udranno e si rallegreranno.3 Magnificate meco l’Eterno, ed esaltiamo il suo nome tutti insieme.4 Io ho cercato l’Eterno, ed egli m’ha risposto e m’ha liberato da tutti i miei spaventi.5 Quelli che riguardano a lui sono illuminati, e le loro facce non sono svergognate.6 Quest’afflitto ha gridato, e l’Eterno l’ha esaudito e l’ha salvato da tutte le sue distrette.7 L’Angelo dell’Eterno s’accampa intorno a quelli che lo temono, e li libera.8 Gustate e vedete quanto l’Eterno è buono! Beato l’uomo che confida in lui.9 Temete l’Eterno, voi suoi santi, poiché nulla manca a quelli che lo temono.10 I leoncelli soffron penuria e fame, ma quelli che cercano l’Eterno non mancano d’alcun bene.11 Venite, figliuoli, ascoltatemi; io v’insegnerò il timor dell’Eterno.12 Qual è l’uomo che prenda piacere nella vita, ed ami lunghezza di giorni per goder del bene?13 Guarda la tua lingua dal male a le tue labbra dal parlar con frode.14 Dipartiti dal male e fa’ il bene; cerca la pace, e procacciala.15 Gli occhi dell’Eterno sono sui giusti e le sue orecchie sono attente al loro grido.16 La faccia dell’Eterno è contro quelli che fanno il male per sterminare di sulla terra la loro memoria.17 I giusti gridano e l’Eterno li esaudisce e li libera da tutte le loro distrette.18 L’Eterno e vicino a quelli che hanno il cuor rotto, e salva quelli che hanno lo spirito contrito.19 Molte sono le afflizioni del giusto; ma l’Eterno lo libera da tutte.20 Egli preserva tutte le ossa di lui, non uno ne è rotto.21 La malvagità farà perire il malvagio, e quelli che odiano il giusto saranno condannati.22 L’Eterno riscatta l’anima de’ suoi servitori, e nessun di quelli che confidano in lui sarà condannato.

1 Daavidin virsi, kun hän tekeytyi mielipuoleksi Abimelekin edessä ja tämä karkoitti hänet luotansa ja hän meni pois. (H34:2) Minä kiitän Herraa joka aika, hänen ylistyksensä on alati minun suussani.2 (H34:3) Herra on minun sieluni kerskaus, nöyrät sen kuulevat ja iloitsevat.3 (H34:4) Ylistäkää minun kanssani Herraa, kiittäkäämme yhdessä hänen nimeänsä.4 (H34:5) Minä etsin Herraa, ja hän vastasi minulle, hän vapahti minut kaikista peljätyksistäni.5 (H34:6) Jotka häneen katsovat, ne säteilevät iloa, heidän kasvonsa eivät häpeästä punastu.6 (H34:7) Tässä on kurja, joka huusi, ja Herra kuuli ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistansa.7 (H34:8) Herran enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät.8 (H34:9) Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä. Autuas se mies, joka häneen turvaa!9 (H34:10) Peljätkää Herraa, te hänen pyhänsä, sillä häntä pelkääväisiltä ei mitään puutu.10 (H34:11) Nuoret leijonat kärsivät puutetta ja näkevät nälkää, mutta Herraa etsiväisiltä ei mitään hyvää puutu.11 (H34:12) Tulkaa, lapset, kuulkaa minua: Herran pelkoon minä teidät opetan.12 (H34:13) Kuka oletkin, joka elää tahdot ja rakastat elämän päiviä, nauttiaksesi onnea:13 (H34:14) varjele kielesi pahasta ja huulesi vilppiä puhumasta;14 (H34:15) vältä pahaa ja tee hyvää, etsi rauhaa ja pyri siihen.15 (H34:16) Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän huutoansa.16 (H34:17) Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan, hävittääksensä maasta heidän muistonsa.17 (H34:18) Vanhurskaat huutavat, ja Herra kuulee ja vapahtaa heidät kaikista heidän ahdistuksistansa.18 (H34:19) Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.19 (H34:20) Monta on vanhurskaalla kärsimystä, mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista.20 (H34:21) Hän varjelee kaikki hänen luunsa: ei yksikään niistä murru.21 (H34:22) Pahuus tappaa jumalattoman, ja jotka vanhurskasta vihaavat, ne tulevat syynalaisiksi.22 (H34:23) Herra lunastaa palvelijainsa sielut, eikä yksikään, joka häneen turvaa, tule syynalaiseksi.