1 Salmo di Asaf.} Certo, Iddio è buono verso Israele, verso quelli che son puri di cuore.2 Ma, quant’è a me, quasi inciamparono i miei piedi; poco mancò che i miei passi non sdrucciolassero.3 Poiché io portavo invidia agli orgogliosi, vedendo la prosperità degli empi.4 Poiché per loro non vi son dolori, il loro corpo è sano e pingue.5 Non sono travagliati come gli altri mortali, né son colpiti come gli altri uomini.6 Perciò la superbia li cinge a guisa di collana, la violenza li cuopre a guisa di vestito.7 Dal loro cuore insensibile esce l’iniquità; le immaginazioni del cuor loro traboccano.8 Sbeffeggiano e malvagiamente ragionan d’opprimere; parlano altezzosamente.9 Metton la loro bocca nel cielo, e la loro lingua passeggia per la terra.10 Perciò il popolo si volge dalla loro parte, e beve copiosamente alla loro sorgente,11 e dice: Com’è possibile che Dio sappia ogni cosa, che vi sia conoscenza nell’Altissimo?12 Ecco, costoro sono empi: eppure, tranquilli sempre, essi accrescono i loro averi.13 Invano dunque ho purificato il mio cuore, e ho lavato le mie mani nell’innocenza!14 Poiché son percosso ogni giorno, e il mio castigo si rinnova ogni mattina.15 Se avessi detto: Parlerò a quel modo, ecco, sarei stato infedele alla schiatta de’ tuoi figliuoli.16 Ho voluto riflettere per intender questo, ma la cosa mi è parsa molto ardua,17 finché non sono entrato nel santuario di Dio, e non ho considerata la fine di costoro.18 Certo, tu li metti in luoghi sdrucciolevoli, tu li fai cadere in rovina.19 Come sono stati distrutti in un momento, portati via, consumati per casi spaventevoli!20 Come avviene d’un sogno quand’uno si sveglia, così tu, o Signore, quando ti desterai, sprezzerai la loro vana apparenza.21 Quando il mio cuore s’inacerbiva ed io mi sentivo trafitto internamente,22 ero insensato e senza conoscimento; io ero verso di te come una bestia.23 Ma pure, io resto del continuo con te; tu m’hai preso per la man destra;24 tu mi condurrai col tuo consiglio, e poi mi riceverai in gloria.25 Chi ho io in cielo fuori di te? E sulla terra non desidero che te.26 La mia carne e il mio cuore posson venir meno, ma Dio è la ròcca del mio cuore e la mia parte in eterno.27 Poiché, ecco, quelli che s’allontanan da te periranno; tu distruggi chiunque, fornicando, ti abbandona.28 Ma quanto a me, il mio bene è d’accostarmi a Dio; io ho fatto del Signore, dell’Eterno, il mio rifugio, er raccontare, o Dio, tutte le opere tue.

1 Aasafin virsi. Totisesti, Jumala on hyvä Israelille, niille, joilla on puhdas sydän.2 Mutta minun jalkani olivat vähällä kompastua, askeleeni olivat aivan liukahtaa.3 Sillä minussa nousi kateus ylvästelijöitä kohtaan, kun minä näin jumalattomien menestyvän.4 Sillä he ovat vaivoista vapaat kuolemaansa asti, he ovat voimakkaat ja lihavat.5 Eivät he koe muitten kuolevaisten tuskia, eikä heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä.6 Sentähden on ylpeys heillä kaulakoristeena, väkivalta on puku, joka heidät verhoaa.7 Heidän silmänsä pullistuvat ulos heidän lihavuudestaan, heidän sydämensä kuvittelut kulkevat valtoimina.8 He pilkkaavat ja puhuvat väkivallan puheita pahuudessansa, he puhuvat kuin korkeuksista.9 Heidän suunsa tavoittelee taivasta, ja heidän kielensä kulkee pitkin maata.10 Sentähden heidän kansansa liittyy heihin ja särpii vettä kyllälti.12 Katso, nämä ovat jumalattomat; kuitenkin he elävät ainaisessa rauhassa ja rikastuvat yhäti.13 Turhaan minä olen pitänyt sydämeni puhtaana ja pessyt käteni viattomuudessa:14 minua vaivataan joka aika, ja minä saan joka aamu kuritusta.16 Minä mietin päästäkseni tästä selvyyteen; mutta se oli minulle ylen vaikeata,17 kunnes minä pääsin sisälle Jumalan pyhiin salaisuuksiin ja käsitin, mikä heidän loppunsa on oleva.18 Totisesti, sinä panet heidät liukkaalle, perikatoon sinä heidät syökset.19 Kuinka he joutuvatkaan äkisti turmioon! He hukkuvat, heidän loppunsa on kauhistava.20 Niinkuin unen käy herätessä, niin sinä, Herra, kun heräjät, heidän valhekuvansa hylkäät.21 Kun minun sydämeni katkeroitui ja minun munaskuihini pisti,22 silloin minä olin järjetön enkä mitään älynnyt, olin sinun edessäsi kuin nauta.23 Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäsi, sinä pidät minua kiinni oikeasta kädestäni.24 Sinä talutat minua neuvosi mukaan ja korjaat minut viimein kunniaan.25 Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli.26 Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti.27 Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat, sinä tuhoat kaikki, jotka haureudessa sinusta luopuvat.28 Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi.