1 Canto dei pellegrinaggi. Molte volte m’hanno oppresso dalla mia giovinezza! Lo dica pure Israele:2 Molte volte m’hanno oppresso dalla mia giovinezza; eppure, non hanno potuto vincermi.3 Degli aratori hanno arato sul mio dorso, v’hanno tracciato i loro lunghi solchi.4 L’Eterno è giusto; egli ha tagliato le funi degli empi.5 Siano confusi e voltin le spalle tutti quelli che odiano Sion!6 Siano come l’erba dei tetti, che secca prima di crescere!7 Non se n’empie la mano il mietitore, né le braccia chi lega i covoni;8 e i passanti non dicono: La benedizione dell’Eterno sia sopra voi; noi vi benediciamo nel nome dell’Eterno!

1 Matkalaulu. He ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti-näin sanokoon Israel-2 he ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle.3 Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot.4 Mutta Herra on vanhurskas, hän on katkonut jumalattomain köydet.5 Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin kaikki Siionin vihamiehet.6 Olkoot he niinkuin ruoho katoilla, joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan,7 josta ei leikkaaja täytä kättänsä eikä lyhteen sitoja syliänsä.