Salmos 129

1 Cântico das peregrinações. Do fundo do abismo, clamo a vós, Senhor;

2 Senhor, ouvi minha oração. Que vossos ouvidos estejam atentos à voz de minha súplica.

3 Se tiverdes em conta nossos pecados, Senhor, Senhor, quem poderá subsistir diante de vós?

4 Mas em vós se encontra o perdão dos pecados, para que, reverentes, vos sirvamos.

5 Ponho a minha esperança no Senhor. Minha alma tem confiança em sua palavra.

6 Minha alma espera pelo Senhor, mais ansiosa do que os vigias pela manhã.

7 Mais do que os vigias que aguardam a manhã, espere Israel pelo Senhor, porque junto ao Senhor se acha a misericórdia; encontra-se nele copiosa redenção.

8 E ele mesmo há de remir Israel de todas as suas iniquidades.

Siionin vihollisten voimattomuus.

1 Matkalaulu.

He ovat minua kovin ahdistaneet

nuoruudestani asti —

näin sanokoon Israel —

2 he ovat minua kovin ahdistaneet

nuoruudestani asti,

mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle.

3 *Sananl. 5:18; Jes. 51:23; Hes. 19:10Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet

ja vetäneet pitkät vaot.

4 Mutta Herra on vanhurskas,

hän on katkonut jumalattomain köydet.

5 Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin

kaikki Siionin vihamiehet.

6 *2. Kun. 19:26; Jes. 37:27Olkoot he niinkuin ruoho katoilla,

joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan,

7 josta ei leikkaaja täytä kättänsä

eikä lyhteen sitoja syliänsä.

8 *Ruut 2:4Älköötkä sanoko ohitsekulkijat:

"Herran siunaus tulkoon teille.

Me siunaamme teitä Herran nimeen."