Salmos 34

1 De Davi. Lutai, Senhor, contra os que me atacam; combatei meus adversários.

2 Empunhai o broquel e o escudo, e erguei-vos em meu socorro.

3 Brandi a lança e sustai meus perseguidores. Dizei à minha alma: "Eu sou a tua salvação".

4 Sejam confundidos e envergonhados os que odeiam a minha vida, recuem humilhados os que tramam minha desgraça.

5 Sejam como a palha levada pelo vento, quando o anjo do Senhor vier acossá-los.

6 Torne-se tenebroso e escorregadio o seu caminho, quando o anjo do Senhor vier persegui-los,

7 porquanto sem razão me armaram laços; para me perder, cavaram um fosso sem motivo.

8 Venha sobre eles de improviso a ruína; apanhe-os a rede por eles mesmos preparada, caiam eles próprios na cova que abriram.

9 Então a minha alma exultará no Senhor, e se alegrará pelo seu auxílio.

10 Todas as minhas potências dirão: "Senhor, quem é semelhante a vós? Vós que livrais o desvalido do opressor, o mísero e o pobre de quem os despoja".

11 Surgiram apaixonadas testemunhas, interrogaram-me sobre faltas que ignoro,

12 pagaram-me o bem com o mal. Oh, desolação para a minha alma!

13 Contudo, quando eles adoeciam, eu me revestia de saco, extenuava-me em jejuns e rezava.

14 Andava triste, como se tivesse perdido um amigo, um irmão; abatido, vergava-me como quem chora por sua mãe.

15 Quando tropecei, eles se reuniram para se alegrar; eles me dilaceraram sem parar.

16 Puseram-me à prova, escarneceram de mim, rangeram os dentes contra mim.

17 Senhor, até quando assistireis impassível a este espetáculo? Arrancai desses leões a minha vida, livrai-me a alma de seus rugidos.

18 Vou render-vos graças publicamente, eu vos louvarei na presença da multidão.

19 Não se regozijem de mim meus pérfidos inimigos, nem tramem com os olhos os que me odeiam sem motivo,

20 pois nunca têm palavras de paz: e armam ciladas contra a gente tranquila da terra,

21 escancaram para mim a boca, dizendo: "Ah! Ah! Com os nossos olhos, nós o vimos!".

22 Vós também, Senhor, vistes! Não guardeis silêncio. Senhor, não vos aparteis de mim.

23 Acordai e levantai-vos para me defender, ó meu Deus e Senhor meu, em prol de minha causa!

24 Julgai-me, Senhor, segundo vossa justiça. Ó meu Deus, que não se regozijem à minha custa!

25 Não pensem em seus corações: "Ah, tivemos sorte!". Não digam: "Nós o devoramos!".

26 Sejam confundidos todos juntos e se envergonhem os que se alegram com meus males, cubram-se de pejo e ignomínia os que se levantam orgulhosamente contra mim.

27 Mas exultem e se alegrem os favoráveis à minha causa e digam sem cessar: "Glorificado seja o Senhor, que quis a salvação de seu servo!".

28 E a minha língua proclamará vossa justiça, dando-vos perpétuos louvores.

Pelastetun kiitos.

1 *1. Sam. 21:13Daavidin virsi, kun hän tekeytyi mielipuoleksi Abimelekin edessä ja tämä karkoitti hänet luotansa ja hän meni pois.

2 *Ps. 104:33; Ps. 146:2Minä kiitän Herraa joka aika,

hänen ylistyksensä on alati minun suussani.

3 *Jer. 9:24Herra on minun sieluni kerskaus,

nöyrät sen kuulevat ja iloitsevat.

4 Ylistäkää minun kanssani Herraa,

kiittäkäämme yhdessä hänen nimeänsä.

5 Minä etsin Herraa, ja hän vastasi minulle,

hän vapahti minut kaikista peljätyksistäni.

6 Jotka häneen katsovat, ne säteilevät iloa,

heidän kasvonsa eivät häpeästä punastu.

7 Tässä on kurja, joka huusi, ja Herra kuuli

ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistansa.

8 *1. Moos. 32:1; 2. Kun. 6:17; Ps. 91:11; Jes. 63:9Herran enkeli asettuu niiden ympärille,

jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät.

9 *Ps. 2:12; 1. Piet. 2:3Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä.

Autuas se mies, joka häneen turvaa!

10 *Ps. 33:18; Ps. 37:19Peljätkää Herraa, te hänen pyhänsä,

sillä häntä pelkääväisiltä ei mitään puutu.

11 *Ps. 37:25; Luuk. 1:53Nuoret leijonat kärsivät puutetta

ja näkevät nälkää,

mutta Herraa etsiväisiltä ei mitään hyvää puutu.

12 Tulkaa, lapset, kuulkaa minua:

Herran pelkoon minä teidät opetan.

13 *1. Piet. 3:10Kuka oletkin, joka elää tahdot

ja rakastat elämän päiviä,

nauttiaksesi onnea:

14 *Ef. 4:29; Ef. 5:4; Kol. 4:6varjele kielesi pahasta

ja huulesi vilppiä puhumasta;

15 *Ps. 37:27; Jes. 1:16; Aam. 5:14; Room. 12:18; Hebr. 12:14vältä pahaa ja tee hyvää,

etsi rauhaa ja pyri siihen.

16 *2. Aik. 16:9; Job 36:7; Ps. 33:18Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita

ja hänen korvansa heidän huutoansa.

17 *Job 18:17; Ps. 73:20; Ps. 109:15Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan,

hävittääksensä maasta heidän muistonsa.

18 *Ps. 145:18Vanhurskaat huutavat, ja Herra kuulee

ja vapahtaa heidät kaikista heidän ahdistuksistansa.

19 *Ps. 51:19; Jes. 57:15; Jes. 66:2; Luuk. 18:13Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän,

ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.

20 Monta on vanhurskaalla kärsimystä,

mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista.

21 *2. Moos. 12:46; Matt. 10:30; Joh. 19:36Hän varjelee kaikki hänen luunsa:

ei yksikään niistä murru.

22 Pahuus tappaa jumalattoman,

ja jotka vanhurskasta vihaavat,

ne tulevat syynalaisiksi.

23 Herra lunastaa palvelijainsa sielut,

eikä yksikään, joka häneen turvaa,

tule syynalaiseksi.