1 Teemanilainen Elifas lausui ja sanoi:

2 "Taitaako ihminen hyödyttää Jumalaa?

Ei, vaan ainoastaan itseään hyödyttää ymmärtäväinen.

3 *Job 35:7Onko Kaikkivaltiaalla etua siitä,

jos olet vanhurskas,

tahi voittoa siitä,

jos vaellat nuhteetonna?

4 Jumalanpelostasiko hän sinua rankaisee

ja käy kanssasi oikeutta?

5 Eikö pahuutesi ole suuri

ja sinun pahat tekosi loppumattomat?

6 Sillä otithan veljiltäsi pantin syyttä

ja riistit vaatteet alastomilta.

7 Et antanut nääntyvälle vettä juoda,

ja nälkäiseltä kielsit leivän.

8 Kovakouraisen omaksi tuli maa,

ja vain korkea-arvoinen sai siinä asua.

9 Lesket sinä lähetit luotasi tyhjin käsin,

ja orpojen käsivarret murskattiin.

10 Sentähden paulat nyt sinua ympäröivät,

ja äkillinen peljästys kauhistuttaa sinut —

11 vai etkö näe pimeyttä? —

ja vesitulva peittää sinut.

12 Eikö Jumala ole korkea kuin taivas?

Katso, kuinka korkealla on tähtien päälaki.

13 *Ps. 94:7Ja niin sinä sanot: 'Mitäpä Jumala tietää?

Voiko hän tuomita synkkäin pilvien takaa?

14 Pilvet ovat hänellä verhona, niin ettei hän näe;

ja taivaanrannalla hän käyskentelee.'

15 Tahdotko seurata iänikuista polkua,

jota pahantekijät vaelsivat,

16 *1. Moos. 6:5ne, jotka kukistettiin ennen aikojaan

ja joiden perustuksen virta huuhtoi pois,

17 *Job 21:14jotka sanoivat Jumalalle: 'Poistu meistä.

Mitä voisi Kaikkivaltias meille tehdä?'

18 *Job 21:16Ja kuitenkin hän oli täyttänyt

heidän talonsa hyvyydellä.

Mutta minusta on kaukana jumalattomain neuvo.

19 *Ps. 107:42Hurskaat näkevät sen ja iloitsevat,

ja viaton pilkkaa heitä:

20 'Totisesti, vastustajamme ovat hävinneet,

ja mitä heistä jäi, kulutti tuli'.

21 Tee siis sovinto ja elä rauhassa hänen kanssaan,

niin saavutat onnen.

22 Ota opetusta hänen suustaan

ja kätke hänen sanansa sydämeesi.

23 *Job 8:5; Job 11:13Kun palajat Kaikkivaltiaan tykö,

niin tulet raketuksi,

jos karkoitat vääryyden majastasi kauas,

24 viskaat kulta-aarteesi tomuun

ja Oofirin kullan joen kivien joukkoon.

25 Jos Kaikkivaltias tulee sinun kulta-aarteeksesi,

sinun hopeaharkoiksesi,

26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa,

ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.

27 Kun rukoilet häntä, niin hän kuulee sinua,

ja sinä saat täyttää lupauksesi.

28 Jos mitä päätät, niin se sinulle onnistuu,

ja sinun teillesi loistaa valo.

29 *Sananl. 29:23; Luuk. 18:14Jos tie painuu alaspäin,

niin sinä sanot: 'Ylös!'

ja hän auttaa nöyrtyväistä.

30 *Job 42:8; Jaak. 5:16Hän pelastaa senkin, joka ei ole viaton;

sinun kättesi puhtauden tähden hän pelastuu."

1 Então respondeu Elifaz, o temanita, dizendo:

2 Porventura será o homem de algum proveito a Deus?

Antes a si mesmo o prudente será proveitoso.

3 Ou tem o Todo-Poderoso prazer em

que tu sejas justo,

ou algum lucro em

que tu faças perfeitos os teus caminhos?

4 Ou te repreende,

pelo temor que tem de ti,

ou entra contigo em juízo?

5 Porventura não é grande a tua malícia,

e sem termo as tuas iniquidades?

6 Porque sem causa penhoraste a teus irmãos,

e aos nus despojaste as vestes.

7 Não deste ao cansado água a beber,

e ao faminto retiveste o pão.

8 Mas para o poderoso era a terra,

e o homem tido em respeito habitava nela.

9 As viúvas despediste vazias,

e os braços dos órfãos foram quebrados.

10 Por isso é

que estás cercado de laços,

e te perturba um pavor repentino,

11 Ou trevas em

que nada vês,

e a abundância de águas

que te cobre.

12 Porventura Deus não está na altura dos céus?

Olha para a altura das estrelas;

quão elevadas estão.

13 Se dizes:

Que sabe Deus?

Porventura julgará ele através da escuridão?

14 As nuvens são esconderijo

para ele,

para que não veja;

e passeia pelo circuito dos céus.

15 Porventura queres guardar a vereda antiga,

que pisaram os homens iníquos?

16 Eles foram arrebatados

antes do seu tempo;

sobre o seu fundamento um dilúvio se derramou.

17 Diziam a Deus:

Retira-te de nós. E:

Que foi que o Todo-Poderoso nos fez?

18 Contudo ele encheu de bens as suas casas;

mas o conselho dos ímpios esteja longe de mim.

19 Os justos o veem,

e se alegram,

e o inocente escarnece deles.

20 Porquanto o nosso adversário não foi destruído,

mas o fogo consumiu o que restou deles.

21 Apega-te, pois, a ele,

e tem paz,

e assim te sobrevirá o bem.

22 Aceita, peço-te,

a lei da sua boca,

e põe as suas palavras no teu coração.

23 Se te voltares ao Todo-Poderoso,

serás edificado;

se afastares a iniquidade da tua tenda,

24 E deitares o teu tesouro no pó,

e o ouro de Ofir nas pedras dos ribeiros,

25 Então o Todo-Poderoso será o teu tesouro,

e a tua prata acumulada.

26 Porque então te deleitarás no Todo-Poderoso,

e levantarás o teu rosto

para Deus.

27 Orarás a ele,

e ele te ouvirá,

e pagarás os teus votos.

28 Determinarás tu algum negócio,

e ser-te-á firme,

e a luz brilhará em teus caminhos.

29 Quando te abaterem, então tu dirás:

Haja exaltação!

E Deus salvará ao humilde.

30 E livrará até ao que não é inocente;

porque será libertado pela pureza de tuas mãos.