1 Job vastasi ja sanoi:

2 "Totisesti, te yksin olette kansa,

ja teidän mukananne kuolee viisaus!

3 *Job 13:2Onhan minullakin ymmärrystä

yhtä hyvin kuin teillä;

en ole minä teitä huonompi,

ja kuka ei moisia tietäisi?

4 Ystävänsä pilkkana on hän,

jota Jumala kuuli, kun hän häntä huusi,

hurskas, nuhteeton on pilkkana.

5 Turvassa olevan mielestä

sopii onnettomuudelle ylenkatse;

se on valmiina niille, joiden jalka horjuu.

6 *Job 21:7; Ps. 73:3; Jer. 12:1; Hab. 1:11Ja rauhassa ovat väkivaltaisten majat,

turvassa ne, jotka ärsyttävät Jumalaa,

ne, jotka kantavat jumalansa kourassaan." —

7 "Mutta kysypä eläimiltä, niin ne opettavat sinua,

ja taivaan linnuilta, niin ne ilmoittavat sinulle;

8 tahi tutkistele maata, niin se opettaa sinua,

ja meren kalat kertovat sinulle.

9 Kuka kaikista näistä ei tietäisi,

että Herran käsi on tämän tehnyt,

10 *4. Moos. 16:22; Ap. t. 17:28hänen, jonka kädessä on kaiken

elävän sielu ja kaikkien ihmisolentojen henki?" —

11 *Job 34:3"Eikö korva koettele sanoja

ja suulaki maista ruuan makua?"

12 "Vanhuksilla on viisautta,

ja pitkä-ikäisillä ymmärrystä." —

13 "Jumalalla on viisaus ja voima,

hänellä neuvo ja ymmärrys.

14 *Ilm. 3:7Jos hän repii maahan, niin ei rakenneta jälleen;

kenen hän telkeää sisälle, sille ei avata.

15 Katso, hän salpaa vedet, ja syntyy kuivuus;

hän laskee ne irti, ja ne mullistavat maan.

16 Hänen on väkevyys ja ymmärrys;

hänen on niin eksynyt kuin eksyttäjäkin.

17 *Jes. 3:2Hän vie neuvosmiehet pois

paljaiksi riistettyinä

ja tekee tuomarit tyhmiksi.

18 Kuningasten kurituksesta hän kirvoittaa

ja köyttää köyden heidän omiin vyötäisiinsä.

19 Hän vie papit pois paljaiksi riistettyinä,

ja ikimahtavat hän kukistaa.

20 Hän hämmentää luotettavain puheen

ja ottaa pois vanhoilta taidon.

21 *Ps. 107:40Hän vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle

ja aukaisee virtojen padot.

22 *Matt. 10:26; 2. Kor. 4:6Hän paljastaa syvyydet pimeyden peitosta

ja tuo valoon pilkkopimeän.

23 *Ps. 107:38Hän korottaa kansat,

ja hän hävittää ne,

hän laajentaa kansakunnat,

ja hän kuljettaa ne pois.

24 Maan kansan päämiehiltä

hän ottaa ymmärryksen

ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autioissa.

25 He haparoivat pimeässä valoa vailla,

ja hän panee heidät hoipertelemaan kuin juopuneet."

1 Então Jó respondeu, dizendo:

2 Na verdade, vós sois o povo,

e convosco morrerá a sabedoria.

3 Também eu tenho entendimento

como vós,

e não vos sou inferior;

e quem não sabe tais coisas como essas?

4 Eu sou motivo de riso

para os meus amigos;

eu, que invoco a Deus,

e ele me responde;

o justo e perfeito serve de zombaria.

5 Tocha desprezível é, na opinião do que está descansado,

aquele que está pronto a vacilar

com os pés.

6 As tendas dos assoladores têm descanso,

e os que provocam a Deus estão seguros;

nas suas mãos Deus lhes põe tudo.

7 Mas, pergunta agora aos animais,

e cada um deles te ensinará;

e às aves dos céus,

e elas te farão saber;

8 Ou fala com a terra,

e ela te ensinará;

até os peixes do mar te contarão.

9 Quem não entende, por todas estas coisas,

que a mão do Senhor fez isto?

10 Na sua mão está a alma de tudo quanto vive,

e o espírito de toda a carne humana.

11 Porventura o ouvido não provará as palavras,

como o paladar prova as comidas?

12 Com os idosos está a sabedoria,

e na longevidade o entendimento.

13 Com ele está a sabedoria

e a força;

conselho e entendimento tem.

14 Eis que ele derruba,

e ninguém há que edifique;

prende um homem,

e ninguém há que o solte.

15 Eis que ele retém as águas,

e elas secam;

e solta-as,

e elas transtornam a terra.

16 Com ele está a força

e a sabedoria;

seu é o que erra

e o que faz errar.

17 Aos conselheiros leva despojados,

e aos juízes faz desvairar.

18 Solta a autoridade dos reis,

e ata o cinto aos seus lombos.

19 Aos sacerdotes leva despojados,

aos poderosos transtorna.

20 Aos acreditados tira a fala,

e tira o entendimento aos anciãos.

21 Derrama desprezo

sobre os príncipes,

e afrouxa o cinto dos fortes.

22 Das trevas descobre coisas profundas,

e traz à luz a sombra da morte.

23 Multiplica as nações e as faz perecer;

dispersa as nações,

e de novo as reconduz.

24 Tira o entendimento aos chefes dos povos da terra,

e os faz vaguear pelos desertos,

sem caminho.

25 Nas trevas andam às apalpadelas,

sem terem luz,

e os faz cambalear como ébrios.