1 Job vastasi ja sanoi:

2 "Kuinka oletkaan auttanut voimatonta,

tukenut heikkoa käsivartta!

3 Kuinka oletkaan neuvonut taitamatonta

ja ilmituonut paljon ymmärrystä!

4 Kenelle oikein olet puheesi pitänyt,

ja kenen henki on sinusta käynyt?

5 Haamut alhaalla värisevät,

vetten ja niiden asukasten alla.

6 *Sananl. 15:11; Hebr. 4:13Paljaana on tuonela hänen edessänsä,

eikä ole manalalla peitettä.

7 *Ps. 104:2Pohjoisen hän kaarruttaa autiuden ylle,

ripustaa maan tyhjyyden päälle.

8 Hän sitoo vedet pilviinsä,

eivätkä pilvet halkea niiden alla.

9 Hän peittää valtaistuimensa näkyvistä,

levittää pilvensä sen ylitse.

10 Hän on vetänyt piirin vetten pinnalle,

siihen missä valo päättyy pimeään.

11 Taivaan patsaat huojuvat

ja hämmästyvät hänen nuhtelustaan.

12 *Job 9:13Voimallansa hän kuohutti meren,

ja taidollansa hän ruhjoi Rahabin.

13 *Jes. 27:1Hänen henkäyksestään kirkastui taivas;

hänen kätensä lävisti kiitävän lohikäärmeen.

14 Katso, nämä ovat ainoastaan

hänen tekojensa äärten häämötystä,

ja kuinka hiljainen onkaan kuiskaus,

jonka hänestä kuulemme!

Mutta kuka käsittää hänen väkevyytensä jylinän?"

1 Jó, porém, respondeu, dizendo:

2 Como ajudaste aquele

que não tinha força,

e sustentaste o braço

que não tinha vigor?

3 Como aconselhaste aquele

que não tinha sabedoria,

e plenamente fizeste saber a causa,

assim como era?

4 A quem proferiste palavras,

e de quem é o espírito

que saiu de ti?

5 Os mortos tremem debaixo das águas,

com os seus moradores.

6 O inferno está nu perante ele,

e não há coberta

para a perdição.

7 O norte estende sobre o vazio;

e suspende a terra sobre o nada.

8 Prende as águas nas suas nuvens,

todavia a nuvem não se rasga debaixo delas.

9 Encobre a face do seu trono,

e sobre ele estende a sua nuvem.

10 Marcou um limite

sobre a superfície das águas em redor,

até aos confins da luz e das trevas.

11 As colunas do céu tremem,

e se espantam da sua ameaça.

12 Com a sua força fende o mar,

e com o seu entendimento abate a soberba.

13 Pelo seu Espírito ornou os céus;

a sua mão formou a serpente enroscadiça.

14 Eis que isto são apenas as orlas dos seus caminhos;

e quão pouco é o que temos ouvido dele!

Quem, pois,

entenderia o trovão do seu poder?