1 Elihu jatkoi puhettaan ja sanoi:

2 "Maltahan vähän, niin julistan sinulle,

sillä vielä on minulla Jumalan puolesta puhuttavaa.

3 Minä noudan tietoni kaukaa

ja osoitan Luojani oikeuden;

4 sillä totisesti, sanani eivät ole valhetta —

mies, jolla on täydellinen tieto, on edessäsi.

5 Katso, Jumala on voimallinen,

mutta ei halveksu ketään;

väkevä on hänen ymmärryksensä voima.

6 Hän ei pidä jumalatonta elossa,

vaan hankkii kurjille oikeuden.

7 *Ps. 33:18; Ps. 34:16; Ps. 113:7Hän ei käännä silmiänsä pois

hurskaista,

vaan antaa heidän istua kuningasten kanssa

valtaistuimella ikuisesti;

he kohoavat korkealle.

8 Ja jos niinkin käy,

että heidät kytketään kahleisiin,

sidotaan kurjuuden köysillä,

9 niin hän sillä ilmaisee heille,

mitä he ovat tehneet

ja mitä rikkoneet pöyhkeilemisellään,

10 *Job 33:16avaa heidän korvansa nuhtelulle

ja käskee heitä kääntymään pois vääryydestä.

11 *5. Moos. 30:19Jos he kuulevat ja alistuvat,

niin saavat viettää päivänsä onnessa

ja ikävuotensa ihanasti.

12 Mutta jos eivät kuule,

niin he syöksyvät surman peitsiin

ja menehtyvät ymmärtämättömyyteensä.

13 Mutta jumalattomat pitävät vihaa,

he eivät apua huuda, kun hän on heidät vanginnut.

14 Heidän sielunsa kuolee nuoruudessa,

heidän elämänsä loppuu

niinkuin haureellisten pyhäkköpoikain.

15 Kurjan hän vapahtaa hänen kurjuutensa kautta

ja avaa hänen korvansa ahdistuksella.

16 *Ps. 23:5Sinutkin houkutteli ahdingosta pois

avara tila, jossa ei ahtautta ollut,

ja lihavuudesta notkuvan ruokapöydän rauha.

17 Ja niin kohtasi sinua kukkuramäärin

jumalattoman tuomio;

tuomio ja oikeus on käynyt sinuun kiinni.

18 Älköön kärsimyksen polte

houkutelko sinua pilkkaamaan,

älköönkä lunastusmaksun suuruus

viekö sinua harhaan.

19 Voiko huutosi auttaa ahdingosta

tahi kaikki voimasi ponnistukset?

20 *Job 34:20Älä halaja yötä,

joka siirtää kansat sijoiltansa.

21 Varo, ettet käänny vääryyteen,

sillä se on sinulle mieluisampi kuin kärsimys.

22 Katso, Jumala on korkea, valliten voimassansa;

kuka on hänen kaltaisensa opettaja?

23 *5. Moos. 32:4; 2. Aik. 19:7; Job 8:3; Job 34:10Kuka määrää hänen tiensä,

ja kuka sanoo: 'Sinä teit väärin'?

24 Muista sinäkin ylistää hänen töitänsä,

joiden kiitosta ihmiset veisaavat;

25 *Job 26:14kaikki ihmiset ihailevat niitä,

kuolevaiset katselevat niitä kaukaa.

26 *Ps. 92:9; Ps. 93:2; Ps. 102:13; Jes. 63:16; Valit. 5:19; Dan. 6:26; Hebr. 1:12Katso, Jumala on suuri, emme häntä käsitä,

hänen vuottensa luku on ilman määrää.

27 *Job 38:25Hän kokoaa vedenpisarat;

ne vihmovat virtanaan sadetta,

28 jota pilvet vuodattavat,

valuttavat ihmisjoukkojen päälle.

29 Kuka ymmärtää pilvien leviämiset,

kuka hänen majansa jyrinän?

30 Katso, hän levittää niiden päälle leimauksensa

ja peittää meren pohjat.

31 Sillä niin hän tuomitsee kansat,

niin hän antaa runsaan ravinnon.

32 Hän peittää molemmat kätensä leimauksilla

ja lähettää ne ahdistajan kimppuun.

33 Hänet ilmoittaa hänen jylinänsä,

jopa karjakin hänen tulonsa."

1 Prosseguiu ainda Eliú, e disse:

2 Espera-me um pouco,

e mostrar-te-ei

que ainda há razões a favor de Deus.

3 De longe trarei o meu conhecimento;

e ao meu Criador atribuirei a justiça.

4 Porque na verdade,

as minhas palavras não serão falsas;

contigo está um

que tem perfeito conhecimento.

5 Eis que Deus é mui grande,

contudo a ninguém despreza;

grande é em força e sabedoria.

6 Ele não preserva a vida do ímpio,

e faz justiça aos aflitos.

7 Do justo não tira os seus olhos;

antes estão

com os reis no trono;

ali os assenta para sempre,

e assim são exaltados.

8 E se estão presos em grilhões,

amarrados com cordas de aflição,

9 Então lhes faz saber a obra deles,

e as suas transgressões,

porquanto prevaleceram nelas.

10 Abre-lhes também os seus ouvidos,

para sua disciplina,

e ordena-lhes

que se convertam da maldade.

11 Se o ouvirem,

e o servirem,

acabarão seus dias em bem,

e os seus anos em delícias.

12 Porém se não o ouvirem,

à espada serão passados,

e expirarão sem conhecimento.

13 E os hipócritas de coração amontoam para si a ira;

e amarrando-os ele,

não clamam por socorro.

14 A sua alma morre na mocidade,

e a sua vida perece

entre os impuros.

15 Ao aflito livra da sua aflição,

e na opressão se revela aos seus ouvidos.

16 Assim também te desviará da boca da angústia para um lugar espaçoso,

em que não há aperto,

e as iguarias da tua mesa serão cheias de gordura.

17 Mas tu estás cheio do juízo do ímpio;

o juízo e a justiça te sustentam.

18 Porquanto há furor,

guarda-te de que não sejas atingido pelo castigo violento,

pois nem com resgate algum te livrarias dele.

19 Estimaria ele tanto tuas riquezas?

Não, nem ouro,

nem todas as forças do poder.

20 Não suspires pela noite,

em que os povos sejam tomados do seu lugar.

21 Guarda-te,

e não declines para a iniquidade;

porquanto isso escolheste

antes que a aflição.

22 Eis que Deus é excelso em seu poder;

quem ensina como ele?

23 Quem lhe prescreveu o seu caminho?

Ou, quem lhe dirá:

Tu cometeste maldade?

24 Lembra-te de engrandecer a sua obra,

que os homens contemplam.

25 Todos os homens a veem,

e o homem a enxerga de longe.

26 Eis que Deus é grande,

e nós não o compreendemos,

e o número dos seus anos não se pode esquadrinhar.

27 Porque faz miúdas as gotas das águas que,

do seu vapor,

derramam a chuva,

28 A qual as nuvens destilam

e gotejam

sobre o homem abundantemente.

29 Porventura pode alguém entender as extensões das nuvens,

e os estalos da sua tenda?

30 Eis que estende

sobre elas a sua luz,

e encobre as profundezas do mar.

31 Porque por estas coisas julga os povos

e lhes dá mantimento em abundância.

32 Com as nuvens encobre a luz,

e ordena não brilhar, interpondo a nuvem.

33 O que nos dá a entender o seu pensamento,

como também ao gado,

acerca do temporal que sobe.