1 "Huuda vain! Onko ketään, joka sinulle vastaisi,

ja kenenkä pyhän puoleen kääntyisit?

2 Mielettömän tappaa suuttumus,

tyhmän surmaa kiivaus.

3 *Ps. 37:35Minä näin mielettömän juurtuvan,

mutta äkkiä sain huutaa hänen asuinsijansa kirousta.

4 Hänen lapsensa ovat onnesta kaukana,

heitä poljetaan portissa, eikä auttajaa ole.

5 Ja minkä he ovat leikanneet, syö nälkäinen

— ottaa sen vaikka orjantappuroista —

ja janoiset tavoittelevat heidän tavaraansa.

6 Sillä onnettomuus ei kasva tomusta,

eikä vaiva verso maasta,

7 vaan ihminen syntyy vaivaan,

ja kipinät, liekin lapset, lentävät korkealle.

8 Mutta minä ainakin etsisin Jumalaa

ja asettaisin asiani Jumalan eteen,

9 *Job 9:10; Ps. 72:18; Ps. 86:10; Room. 11:33hänen, joka tekee suuria, tutkimattomia tekoja,

ihmeitä ilman määrää,

10 joka antaa sateen maan päälle

ja lähettää vettä vainioille,

11 *1. Sam. 2:7; Ps. 113:7; Luuk. 1:52että hän korottaisi alhaiset

ja surevaiset kohoaisivat onneen.

12 *Neh. 4:15; Ps. 33:10; Jes. 8:10Hän tekee kavalain hankkeet tyhjiksi,

niin ettei mikään menesty heidän kättensä alla,

13 *1. Kor. 3:19hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa;

ovelain juonet raukeavat:

14 *5. Moos. 28:29; Jes. 59:9päivällä he joutuvat pimeään

ja hapuilevat keskipäivällä niinkuin yöllä.

15 Mutta köyhän hän pelastaa

heidän suunsa miekasta,

auttaa väkevän kädestä.

16 *Ps. 107:42Ja niin on vaivaisella toivo,

mutta vääryyden täytyy sulkea suunsa.

17 *Sananl. 3:11; Hebr. 12:5; Jaak. 1:12; Ilm. 3:19Katso, autuas se ihminen, jota Jumala rankaisee!

Älä siis pidä halpana Kaikkivaltiaan kuritusta.

18 *5. Moos. 32:39; 1. Sam. 2:6; Hoos. 6:1Sillä hän haavoittaa, ja hän sitoo;

lyö murskaksi, mutta hänen kätensä myös parantavat.

19 *Ps. 91:3Kuudesta hädästä hän sinut pelastaa,

ja seitsemässä ei onnettomuus sinua kohtaa.

20 *Ps. 33:19; Ps. 37:19Nälänhädässä hän vapahtaa sinut kuolemasta

ja sodassa miekan terästä.

21 Kielen ruoskalta sinä olet turvassa,

etkä pelkää, kun hävitys tulee.

22 Hävitykselle ja kalliille ajalle sinä naurat,

etkä metsän petoja pelkää.

23 *Ps. 91:12; Hes. 34:25; Hoos. 2:18Sillä kedon kivien kanssa sinä olet liitossa,

ja metsän pedot elävät rauhassa sinun kanssasi.

24 Saat huomata, että majasi on rauhoitettu,

ja kun tarkastat asuinsijaasi,

et sieltä mitään kaipaa.

25 Ja saat huomata, että sinun sukusi on suuri

ja vesasi runsaat kuin ruoho maassa.

26 Ikäsi kypsyydessä sinä menet hautaan,

niinkuin lyhde korjataan ajallansa.

27 Katso, tämän olemme tutkineet,

ja niin se on;

kuule se, ja ota sinäkin siitä vaari."

1 Chama agora;

há alguém

que te responda?

E para qual dos santos te virarás?

2 Porque a ira destrói o louco;

e o zelo mata o tolo.

3 Bem vi eu o louco lançar raízes;

porém logo amaldiçoei a sua habitação.

4 Seus filhos estão longe da salvação;

e são despedaçados às portas,

e não há quem os livre.

5 A sua messe,

o faminto a devora,

e até dentre os espinhos a tira;

e o salteador traga a sua fazenda.

6 Porque do pó não procede a aflição,

nem da terra brota o trabalho.

7 Mas o homem nasce

para a tribulação,

como as faíscas se levantam

para voar.

8 Porém eu buscaria a Deus;

e a ele entregaria a minha causa.

9 Ele faz coisas grandes

e inescrutáveis,

e maravilhas

sem número.

10 Ele dá a chuva sobre a terra,

e envia águas sobre os campos.

11 Para pôr aos abatidos num lugar alto;

e para que os enlutados se exaltem na salvação.

12 Ele aniquila as imaginações dos astutos,

para que as suas mãos não possam levar coisa alguma a efeito.

13 Ele apanha os sábios na sua própria astúcia;

e o conselho dos perversos se precipita.

14 Eles de dia encontram as trevas;

e ao meio-dia andam às apalpadelas

como de noite.

15 Porém ao necessitado livra da espada,

e da boca deles,

e da mão do forte.

16 Assim há esperança

para o pobre;

e a iniquidade tapa a sua boca.

17 Eis que bem-aventurado é o homem a quem Deus repreende;

não desprezes,

pois, a correção do Todo-Poderoso.

18 Porque ele faz a chaga,

e ele mesmo a liga;

ele fere, e as suas mãos curam.

19 Em seis angústias te livrará;

e na sétima o mal não te tocará.

20 Na fome te livrará da morte;

e na guerra,

da violência da espada.

21 Do açoite da língua estarás encoberto;

e não temerás a assolação,

quando vier.

22 Da assolação

e da fome te rirás,

e os animais da terra não temerás.

23 Porque até

com as pedras do campo terás o teu acordo,

e as feras do campo serão pacíficas contigo.

24 E saberás

que a tua tenda está em paz;

e visitarás a tua habitação,

e não pecarás.

25 Também saberás

que se multiplicará a tua descendência

e a tua posteridade

como a erva da terra,

26 Na velhice irás à sepultura,

como se recolhe o feixe de trigo a seu tempo.

27 Eis que isto já o havemos inquirido,

e assim é;

ouve-o, e medita nisso

para teu bem.