1 "Šauk, jei kas nors tau atsakys. Į kurį iš šventųjų kreipsies?2 Kvailį sunaikina pyktis, ir prastuolis žūva dėl pavydo.3 Aš mačiau kvailį, kuris suleido šaknis, tačiau tuoj pat prakeikiau jo buveinę.4 Jo vaikai nėra saugūs; jie yra mušami vartuose, ir niekas jų neišgelbsti.5 Alkanas suvalgo jų derlių, erškėčiai nekliudo jam pasiimti. Plėšikas praryja jo nuosavybę.6 Vargas neiškyla iš dulkių ir bėda neišauga iš žemės.7 Tačiau žmogus gimęs vargti, kaip paukštis skrajoti.8 Aš ieškočiau Dievo ir patikėčiau savo bylą Jam,9 kuris daro didelių, neištiriamų ir nuostabių dalykų be skaičiaus.10 Jis duoda žemei lietaus ir siunčia vandens laukams.11 Jis pakelia pažemintus ir liūdinčius nuramina.12 Gudriųjų sumanymus Jis paverčia niekais, todėl jų darbai nesėkmingi.13 Jis sugauna gudriuosius jų pačių klastose, ir sukčių sumanymai nueina niekais.14 Dienos metu jie susiduria su tamsa ir vidudienį vaikšto apgraibomis kaip naktį.15 Jis išgelbsti vargšą nuo kardo, nuo jų kalbų ir stipriųjų rankos.16 Vargšas turi viltį, o neteisybei užčiaupiama burna.17 Laimingas žmogus, kurį Dievas pamoko, todėl nepaniekink Visagalio drausmės.18 Jis sužeidžia, bet ir aptvarsto, Jis sumuša, tačiau ir pagydo.19 Jis išgelbės tave iš šešių nelaimių, o septintoje pikta nepalies tavęs.20 Bado metu Jis išpirks tave iš mirties, o karenuo kardo jėgos.21 Tavęs nepalies liežuvių plakimai ir nebaugins gresiantis sunaikinimas.22 Sunaikinimo ir bado metu tu juoksiesi, laukinių žvėrių nebijosi.23 Lauko akmenys bus tavo sąjungininkai, o laukiniai žvėrys bus taikoje su tavimi.24 Tu patirsi, kad tavo palapinė bus saugi, tu lankysiesi savo buveinėje ir nenusidėsi.25 Tu patirsi, kad tavo sėkla bus gausi, o tavo palikuonys kaip žolė lankoje.26 Tu nueisi į kapą senatvėje, būsi kaip javų pėdai, suvežami savo laiku.27 Mes tai ištyrėme ir taip yra. Klausyk ir žinok tai savo labui".
2 Mielettömän tappaa suuttumus, tyhmän surmaa kiivaus.3 Minä näin mielettömän juurtuvan, mutta äkkiä sain huutaa hänen asuinsijansa kirousta.4 Hänen lapsensa ovat onnesta kaukana, heitä poljetaan portissa, eikä auttajaa ole.5 Ja minkä he ovat leikanneet, syö nälkäinen-ottaa sen vaikka orjantappuroista-ja janoiset tavoittelevat heidän tavaraansa.6 Sillä onnettomuus ei kasva tomusta, eikä vaiva verso maasta,7 vaan ihminen syntyy vaivaan, ja kipinät, liekin lapset, lentävät korkealle.8 Mutta minä ainakin etsisin Jumalaa ja asettaisin asiani Jumalan eteen,9 hänen, joka tekee suuria, tutkimattomia tekoja, ihmeitä ilman määrää,10 joka antaa sateen maan päälle ja lähettää vettä vainioille,11 että hän korottaisi alhaiset ja surevaiset kohoaisivat onneen.12 Hän tekee kavalain hankkeet tyhjiksi, niin ettei mikään menesty heidän kättensä alla,13 hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa; ovelain juonet raukeavat:14 päivällä he joutuvat pimeään ja hapuilevat keskipäivällä niinkuin yöllä.15 Mutta köyhän hän pelastaa heidän suunsa miekasta, auttaa väkevän kädestä.16 Ja niin on vaivaisella toivo, mutta vääryyden täytyy sulkea suunsa.17 Katso, autuas se ihminen, jota Jumala rankaisee! Älä siis pidä halpana Kaikkivaltiaan kuritusta.18 Sillä hän haavoittaa, ja hän sitoo; lyö murskaksi, mutta hänen kätensä myös parantavat.19 Kuudesta hädästä hän sinut pelastaa, ja seitsemässä ei onnettomuus sinua kohtaa.20 Nälänhädässä hän vapahtaa sinut kuolemasta ja sodassa miekan terästä.21 Kielen ruoskalta sinä olet turvassa, etkä pelkää, kun hävitys tulee.22 Hävitykselle ja kalliille ajalle sinä naurat, etkä metsän petoja pelkää.23 Sillä kedon kivien kanssa sinä olet liitossa, ja metsän pedot elävät rauhassa sinun kanssasi.24 Saat huomata, että majasi on rauhoitettu, ja kun tarkastat asuinsijaasi, et sieltä mitään kaipaa.25 Ja saat huomata, että sinun sukusi on suuri ja vesasi runsaat kuin ruoho maassa.26 Ikäsi kypsyydessä sinä menet hautaan, niinkuin lyhde korjataan ajallansa.