1 Šuachas Bildadas atsakydamas tarė:2 "Ar dar ilgai tu šitaip kalbėsi? Tavo žodžiai yra kaip stiprus vėjas.3 Argi Dievas neteisingai teisia, ar Visagalis iškreipia teisingumą?4 Jei tavo sūnūs Jam nusidėjo, Jis juos atidavė jų nusikaltimams.5 Jei tu ieškosi Dievo ir maldausi Visagalį,6 būsi tyras ir doras, tai Jis pakils dėl tavęs ir duos klestėjimą tavo teisumo buveinei.7 Nors tavo pradžia buvo maža, tačiau galiausiai tai labai išaugs.8 Patyrinėk ankstesnius laikus ir sužinok, ką patyrė jų tėvai.9 Mes gyvename tik nuo vakar dienos ir nieko nežinome, nes mūsų dienos žemėje lyg šešėlis.10 Jie tikrai pamokys tave, duos nuoširdžių patarimų.11 Ar auga papirusas, kur nėra drėgmės, ir nendrės be vandens?12 Dar žydėdamas ir nenuskintas, jis sudžiūsta pirma visų žolių.13 Tokie keliai yra visų, kurie pamiršta Dievą; ir veidmainių viltis pražus.14 Jų viltis sunyks ir jų pasitikėjimas­ tik voratinklis.15 Atsirems į savo namus, bet jie sugrius, įsitvers jų, bet jie neatlaikys.16 Jis žaliuoja saulėje, jo atžalos plečiasi sode.17 Akmenų krūvą apraizgo jo šaknys, jos laikosi akmenuotoje žemėje.18 Jei Jis išraus jį iš tos vietos, ši išsigins jo: ‘Aš tavęs niekada nemačiau’.19 Toks yra jo kelių džiaugsmas, o iš žemės auga kiti.20 Dievas neatmes tobulojo ir nepadės piktadariams.21 Jis pripildys tavo burną juoko ir tavo lūpas džiaugsmo.22 Tie, kurie tavęs nekenčia, bus aprengti gėda, ir nedorėlio palapinės sunyks".

1 Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:3 Jumalako vääristäisi oikeuden, Kaikkivaltiasko vääristäisi vanhurskauden?4 Jos lapsesi tekivät syntiä häntä vastaan, niin hän hylkäsi heidät heidän rikoksensa valtaan.5 Jos sinä etsit Jumalaa ja anot Kaikkivaltiaalta armoa,6 jos olet puhdas ja rehellinen, silloin hän varmasti heräjää sinun avuksesi ja asettaa entiselleen sinun vanhurskautesi asunnon.7 Silloin sinun alkusi näyttää vähäiseltä, mutta loppuaikasi varttuu ylen suureksi.8 Sillä kysypä aikaisemmalta sukupolvelta, tarkkaa, mitä heidän isänsä ovat tutkineet.9 Mehän olemme eilispäivän lapsia emmekä mitään tiedä, päivämme ovat vain varjo maan päällä.10 He sinua opettavat ja sanovat sinulle, tuovat ilmi sanat sydämestään:11 'Kasvaako kaisla siinä, missä ei ole rämettä? rehottaako ruoko siinä, missä ei ole vettä?12 Vielä vihreänä ollessaan, ennenaikaisena leikattavaksi, se kuivettuu ennen kuin mikään muu heinä.13 Niin käy kaikkien niiden, jotka unhottavat Jumalan, ja jumalattoman toivo katoaa,14 hänen, jonka uskallus on langan varassa, jonka turvana on hämähäkinverkko.15 Hän nojaa taloonsa, mutta se ei seiso, hän tarttuu siihen, mutta se ei kestä.16 Hän on rehevänä auringon paisteessa, ja hänen vesansa leviävät yli puutarhan.17 Hänen juurensa kietoutuvat kiviroukkioon, hän kiinnittää katseensa kivitaloon.18 Mutta kun Jumala hävittää hänet hänen paikastansa, niin se kieltää hänet: En ole sinua koskaan nähnyt.19 Katso, siinä oli hänen vaelluksensa ilo, ja tomusta kasvaa toisia.'20 Katso, Jumala ei hylkää nuhteetonta eikä tartu pahantekijäin käteen.21 Vielä hän täyttää sinun suusi naurulla ja huulesi riemulla.