1 Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.

2 Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.

3 Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.

4 Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.

5 Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,

6 te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.

7 Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.

8 Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,

9 liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.

10 Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.

12 Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.

13 Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.

14 Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:

16 Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,

17 oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.

18 Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,

19 siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.

20 Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.

21 Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,

22 sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.

23 Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.

24 Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.

25 Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.

26 Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.

27 Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.

28 Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.

29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.

30 Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.

31 Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.

32 Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.

33 Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.

34 Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;

35 ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.

36 Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.

37 Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.

38 Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.

39 Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.

40 He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.

41 Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.

42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.

43 Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.

44 Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,

45 että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!

1 Oh give thanks unto Jehovah, call upon his name;

Make known among the peoples his doings.

2 Sing unto him, sing praises unto him;

Talk ye of all his marvelous works.

3 Glory ye in his holy name:

Let the heart of them rejoice that seek Jehovah.

4 Seek ye Jehovah and his strength;

Seek his face evermore.

5 Remember his marvellous works that he hath done,

His wonders, and the judgments of his mouth,

6 O ye seed of Abraham his servant,

Ye children of Jacob, his chosen ones.

7 He is Jehovah our God:

His judgments are in all the earth.

8 He hath remembered his covenant for ever,

The word which he commanded to a thousand generations,

9 The covenant which he made with Abraham,

And his oath unto Isaac,

10 And confirmed the same unto Jacob for a statute,

To Israel for an everlasting covenant,

11 Saying, Unto thee will I give the land of Canaan,

The lot of your inheritance;

12 When they were but a few men in number,

Yea, very few, and sojourners in it.

13 And they went about from nation to nation,

From one kingdom to another people.

14 He suffered no man to do them wrong;

Yea, he reproved kings for their sakes,

15 Saying, Touch not mine anointed ones,

And do my prophets no harm.

16 And he called for a famine upon the land;

He brake the whole staff of bread.

17 He sent a man before them;

Joseph was sold for a servant:

18 His feet they hurt with fetters:

He was laid in chains of iron,

19 Until the time that his word came to pass,

The word of Jehovah tried him.

20 The king sent and loosed him;

Even the ruler of peoples, and let him go free.

21 He made him lord of his house,

And ruler of all his substance;

22 To bind his princes at his pleasure,

And teach his elders wisdom.

23 Israel also came into Egypt;

And Jacob sojourned in the land of Ham.

24 And he increased his people greatly,

And made them stronger than their adversaries.

25 He turned their heart to hate his people,

To deal subtly with his servants.

26 He sent Moses his servant,

And Aaron whom he had chosen.

27 They set among them his signs,

And wonders in the land of Ham.

28 He sent darkness, and made it dark;

And they rebelled not against his words.

29 He turned their waters into blood,

And slew their fish.

30 Their land swarmed with frogs

In the chambers of their kings.

31 He spake, and there came swarms of flies,

And lice in all their borders.

32 He gave them hail for rain,

And flaming fire in their land.

33 He smote their vines also and their fig-trees,

And brake the trees of their borders.

34 He spake, and the locust came,

And the grasshopper, and that without number,

35 And did eat up every herb in their land,

And did eat up the fruit of their ground.

36 He smote also all the first-born in their land,

The chief of all their strength.

37 And he brought them forth with silver and gold;

And there was not one feeble person among his tribes.

38 Egypt was glad when they departed;

For the fear of them had fallen upon them.

39 He spread a cloud for a covering,

And fire to give light in the night.

40 They asked, and he brought quails,

And satisfied them with the bread of heaven.

41 He opened the rock, and waters gushed out;

They ran in the dry places like a river.

42 For he remembered his holy word,

And Abraham his servant.

43 And he brought forth his people with joy,

And his chosen with singing.

44 And he gave them the lands of the nations;

And they took the labor of the peoples in possession:

45 That they might keep his statutes,

And observe his laws.

Praise ye Jehovah.