2 (H9:3) Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, veisaan sinun nimesi kiitosta, sinä Korkein.

3 (H9:4) Sillä minun viholliseni peräytyivät, kaatuivat maahan ja hukkuivat sinun kasvojesi edessä.

4 (H9:5) Sinä hankit minulle oikeuden ja ajoit minun asiani, sinä istuit valtaistuimelle, sinä vanhurskas tuomari.

5 (H9:6) Sinä nuhtelit pakanoita, tuhosit jumalattomat; sinä pyyhit pois heidän nimensä iäksi ja ainiaaksi.

6 (H9:7) Viholliset ovat tuhotut, ikuisiksi raunioiksi tulleet; kaupungit sinä kukistit, heidän muistonsa on kadonnut.

7 (H9:8) Mutta Herra hallitsee iankaikkisesti; hän on pystyttänyt istuimensa tuomitaksensa.

8 (H9:9) Hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti, vallitsee kansoja oikeuden mukaan.

9 (H9:10) Niin Herra on sorretun linna, linna ahdingon aikoina.

10 (H9:11) Ja sinuun turvaavat ne, jotka sinun nimesi tuntevat; sillä sinä et hylkää niitä, jotka sinua etsivät, Herra.

11 (H9:12) Veisatkaa kiitosta Herralle, joka Siionissa asuu, julistakaa kansojen keskuudessa hänen suuria tekojaan.

12 (H9:13) Sillä hän, verenkostaja, muistaa heitä eikä unhota kurjain huutoa.

13 (H9:14) Armahda minua, Herra, katso, kuinka minun vihamieheni minua vaivaavat, sinä, joka nostat minut kuoleman porteista,

14 (H9:15) että minä julistaisin kaikki sinun ylistettävät tekosi, tytär Siionin porteissa, riemuitsisin sinun avustasi.

15 (H9:16) Pakanat ovat vajonneet kaivamaansa hautaan; heidän jalkansa takertui verkkoon, jonka he virittivät.

16 (H9:17) Herra on tehnyt itsensä tunnetuksi, on pitänyt tuomiot, kietonut jumalattoman hänen kättensä tekoihin. -Kanteleen välisoitto. Sela.

17 (H9:18) Jumalattomat peräytyvät tuonelaan, kaikki pakanat, jotka unhottavat Jumalan.

18 (H9:19) Sillä ei köyhää unhoteta iäksi, eikä kurjien toivo huku ainiaaksi.

19 (H9:20) Nouse, Herra, älä salli ihmisten uhitella. Tuomittakoon pakanat sinun kasvojesi edessä.

20 (H9:21) Saata, Herra, heidät pelkoon. Tietäkööt pakanat olevansa vain ihmisiä. Sela.

1 I will give thanks unto Jehovah with my whole heart;

I will show forth all thy marvellous works.

2 I will be glad and exult in thee;

I will sing praise to thy name, O thou Most High.

3 When mine enemies turn back,

They stumble and perish at thy presence.

4 For thou hast maintained my right and my cause;

Thou sittest in the throne judging righteously.

5 Thou hast rebuked the nations, thou hast destroyed the wicked;

Thou hast blotted out their name for ever and ever.

6 The enemy are come to an end, they are desolate for ever;

And the cities which thou hast overthrown,

The very remembrance of them is perished.

7 But Jehovah sitteth as king for ever:

He hath prepared his throne for judgment;

8 And he will judge the world in righteousness,

He will minister judgment to the peoples in uprightness.

9 Jehovah also will be a high tower for the oppressed,

A high tower in times of trouble;

10 And they that know thy name will put their trust in thee;

For thou, Jehovah, hast not forsaken them that seek thee.

11 Sing praises to Jehovah, who dwelleth in Zion:

Declare among the people his doings.

12 For he that maketh inquisition for blood remembereth them;

He forgetteth not the cry of the poor.

13 Have mercy upon me, O Jehovah;

Behold my affliction which I suffer of them that hate me,

Thou that liftest me up from the gates of death;

14 That I may show forth all thy praise.

In the gates of the daughter of Zion

I will rejoice in thy salvation.

15 The nations are sunk down in the pit that they made:

In the net which they hid is their own foot taken.

16 Jehovah hath made himself known, he hath executed judgment:

The wicked is snared in the work of his own hands. [Higgaion. Selah

17 The wicked shall be turned back unto Sheol,

Even all the nations that forget God.

18 For the needy shall not alway be forgotten,

Nor the expectation of the poor perish for ever.

19 Arise, O Jehovah; let not man prevail:

Let the nations be judged in thy sight.

20 Put them in fear, O Jehovah:

Let the nations know themselves to be but men. [Selah