1 Daavidin virsi; syntiä tunnustettaessa. (H38:2) Herra, älä rankaise minua vihassasi, älä kiivastuksessasi kurita minua.

2 (H38:3) Sillä sinun nuolesi ovat uponneet minuun, sinun kätesi painaa minua.

3 (H38:4) Ei ole lihassani tervettä paikkaa sinun vihastuksesi tähden eikä luissani rauhaa minun syntieni tähden.

4 (H38:5) Sillä minun pahat tekoni käyvät pääni ylitse, niinkuin raskas kuorma ne ovat minulle liian raskaat.

5 (H38:6) Minun haavani haisevat ja märkivät minun hulluuteni tähden.

6 (H38:7) Minä käyn kumarassa, aivan kyyryssä, kuljen murheellisena kaiken päivää.

7 (H38:8) Sillä minun lanteeni ovat polttoa täynnä, eikä ole lihassani tervettä paikkaa.

8 (H38:9) Minä olen voimaton ja peräti runneltu, minä parun sydämeni tuskassa.

9 (H38:10) Herra, sinun edessäsi on kaikki minun halajamiseni, eikä minun huokaukseni ole sinulta salassa.

10 (H38:11) Minun sydämeni värisee, minun voimani on minusta luopunut, minun silmieni valo-sekin on minulta mennyt.

11 (H38:12) Minun ystäväni ja läheiseni pysyvät syrjässä minun vitsauksestani, ja minun omaiseni seisovat kaukana.

12 (H38:13) Jotka minun henkeäni etsivät, ne virittävät pauloja; ja jotka minulle pahaa suovat, ne puhuvat turmion puheita ja miettivät petosta kaiket päivät.

13 (H38:14) Mutta minä olen kuin kuuro, en mitään kuule, kuin mykkä, joka ei suutansa avaa.

14 (H38:15) Minä olen kuin mies, joka ei mitään kuule ja jonka suussa ei vastausta ole.

15 (H38:16) Sillä sinua, Herra, minä odotan, sinä vastaat, Herra, minun Jumalani.

16 (H38:17) Minä sanon: älkööt iloitko minusta, älkööt ylvästelkö minua vastaan, kun jalkani horjuu.

17 (H38:18) Sillä minä olen kaatumaisillani, ja minun tuskani on aina edessäni;

18 (H38:19) sillä minä tunnustan pahat tekoni, murehdin syntieni tähden.

19 (H38:20) Mutta minun viholliseni elävät ja ovat väkevät, ja paljon on niitä, jotka minua syyttä vihaavat,

20 (H38:21) jotka hyvän pahalla palkitsevat ja vihaavat minua, koska minä hyvään pyrin.

21 (H38:22) Älä hylkää minua, Herra, minun Jumalani, älä ole kaukana minusta.

22 (H38:23) Riennä avukseni, Herra, minun pelastukseni.

1 O Jehovah, rebuke me not in thy wrath;

Neither chasten me in thy hot displeasure.

2 For thine arrows stick fast in me,

And thy hand presseth me sore.

3 There is no soundness in my flesh because of thine indignation;

Neither is there any health in my bones because of my sin.

4 For mine iniquities are gone over my head:

As a heavy burden they are too heavy for me.

5 My wounds are loathsome and corrupt,

Because of my foolishness.

6 I am pained and bowed down greatly;

I go mourning all the day long.

7 For my loins are filled with burning;

And there is no soundness in my flesh.

8 I am faint and sore bruised:

I have groaned by reason of the disquietness of my heart.

9 Lord, all my desire is before thee;

And my groaning is not hid from thee.

10 My heart throbbeth, my strength faileth me:

As for the light of mine eyes, it also is gone from me.

11 My lovers and my friends stand aloof from my plague;

And my kinsmen stand afar off.

12 They also that seek after my life lay snares for me;

And they that seek my hurt speak mischievous things,

And meditate deceits all the day long.

13 But I, as a deaf man, hear not;

And I am as a dumb man that openeth not his mouth.

14 Yea, I am as a man that heareth not,

And in whose mouth are no reproofs.

15 For in thee, O Jehovah, do I hope:

Thou wilt answer, O Lord my God.

16 For I said, Lest they rejoice over me:

When my foot slippeth, they magnify themselves against me.

17 For I am ready to fall,

And my sorrow is continually before me.

18 For I will declare mine iniquity;

I will be sorry for my sin.

19 But mine enemies are lively, and are strong;

And they that hate me wrongfully are multiplied.

20 They also that render evil for good

Are adversaries unto me, because I follow the thing that is good.

21 Forsake me not, O Jehovah:

O my God, be not far from me.

22 Make haste to help me,

O Lord, my salvation.