1 Daavidin virsi. Kiitetty olkoon Herra, minun kallioni, joka opettaa minun käteni taistelemaan, minun sormeni sotimaan,

2 hän, joka antaa minulle armon; minun linnani, varustukseni ja pelastajani, minun kilpeni, jonka turviin minä pakenen, hän, joka laskee kansani minun valtani alle.

3 Herra, mikä on ihminen, että hänestä lukua pidät, mikä ihmislapsi, että häntä ajattelet!

4 Ihminen on kuin tuulen henkäys, hänen päivänsä niinkuin pakeneva varjo.

5 Herra, notkista taivaasi ja astu alas, kosketa vuoria, niin että ne suitsuavat.

6 Iske salamoita ja hajota heidät, lennätä nuolesi ja kauhistuta heidät.

7 Ojenna kätesi korkeudesta, tempaa ja pelasta minut suurista vesistä, muukalaisten kädestä,

8 joiden suu puhuu vilppiä ja joiden oikea käsi on valheen käsi!

9 Jumala, minä veisaan sinulle uuden virren, soitan sinulle kymmenkielisellä harpulla,

10 sinulle, joka annat kuninkaille voiton ja tempaat palvelijasi Daavidin turvaan pahalta miekalta.

11 Tempaa ja pelasta minut muukalaisten käsistä, joiden suu puhuu vilppiä ja joiden oikea käsi on valheen käsi.

12 Niin meidän poikamme ovat nuoruudessaan kuin korkealle kohoavat kasvit, tyttäremme kuin temppelin veistetyt kulmapatsaat;

13 meidän aittamme ovat täynnä, ja antavat kaikkinaista viljaa, meidän lampaamme lisääntyvät laitumillamme tuhansin ja kymmenin tuhansin;

14 meidän härkiemme kuormat ovat runsaat, ei ole aukkoa muurissa, ei ole pakolaista, ei kuulu valitushuutoa kaduillamme.

15 Autuas se kansa, jolle näin käy, autuas se kansa, jonka Jumala Herra on!

1 Blessed be Jehovah my rock,

Who teacheth my hands to war,

And my fingers to fight:

2 My lovingkindness, and my fortress,

My high tower, and my deliverer;

My shield, and he in whom I take refuge;

Who subdueth my people under me.

3 Jehovah, what is man, that thou takest knowledge of him?

Or the son of man, that thou makest account of him?

4 Man is like to vanity:

His days are as a shadow that passeth away.

5 Bow thy heavens, O Jehovah, and come down:

Touch the mountains, and they shall smoke.

6 Cast forth lightning, and scatter them;

Send out thine arrows, and discomfit them.

7 Stretch forth thy hand from above;

Rescue me, and deliver me out of great waters,

Out of the hand of aliens;

8 Whose mouth speaketh deceit,

And whose right hand is a right hand of falsehood.

9 I will sing a new song unto thee, O God:

Upon a psaltery of ten strings will I sing praises unto thee.

10 Thou art he that giveth salvation unto kings;

Who rescueth David his servant from the hurtful sword.

11 Rescue me, and deliver me out of the hand of aliens,

Whose mouth speaketh deceit,

And whose right hand is a right hand of falsehood.

12 When our sons shall be as plants grown up in their youth,

And our daughters as corner-stones hewn after the fashion of a palace;

13 When our garners are full, affording all manner of store,

And our sheep bring forth thousands and ten thousands in our fields;

14 When our oxen are well laden;

When there is no breaking in, and no going forth,

And no outcry in our streets:

15 Happy is the people that is in such a case;

Yea, happy is the people whose God is Jehovah.