1 Matkalaulu. He ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti-näin sanokoon Israel-

2 he ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle.

3 Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot.

4 Mutta Herra on vanhurskas, hän on katkonut jumalattomain köydet.

5 Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin kaikki Siionin vihamiehet.

6 Olkoot he niinkuin ruoho katoilla, joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan,

7 josta ei leikkaaja täytä kättänsä eikä lyhteen sitoja syliänsä.

1 Many a time have they afflicted me from my youth up,

Let Israel now say,

2 Many a time have they afflicted me from my youth up:

Yet they have not prevailed against me.

3 The plowers plowed upon my back;

They made long their furrows.

4 Jehovah is righteous:

He hath cut asunder the cords of the wicked.

5 Let them be put to shame and turned backward,

All they that hate Zion.

6 Let them be as the grass upon the housetops,

Which withereth before it groweth up;

7 Wherewith the reaper filleth not his hand,

Nor he that bindeth sheaves, his bosom:

8 Neither do they that go by say,

The blessing of Jehovah be upon you;

We bless you in the name of Jehovah.