Isaías 10

Voi-huuto vääryydentekijöille. Ylpeän Assurin häviö. Israelin jäännös pelastuu. Hyökkääjä sortuu Jerusalemin edustalla.

1 *Miika 7:3Voi niitä, jotka vääriä säädöksiä säätävät,

jotka turmiollisia tuomioita kirjoittelevat,

2 *2. Moos. 23:6; 5. Moos. 16:19; 5. Moos. 24:17; 5. Moos. 27:19vääntääksensä vaivaisten asian

ja riistääksensä minun kansani kurjilta oikeuden,

että lesket joutuisivat heidän saaliiksensa

ja orvot heidän ryöstettäviksensä!

3 *Sananl. 1:26Mutta mitä te teette koston päivänä,

rajumyrskyssä, joka tulee kaukaa?

Kenen turviin pakenette apua saamaan

ja minne talletatte tavaranne?

4 *Jes. 5:25; Jes. 9:11; Jes. 9:16,20Ei muuta kuin vaipua vangittujen joukkoon

tai kaatua surmattujen sekaan.

Kaikesta tästä ei hänen vihansa ole asettunut,

ja vielä on hänen kätensä ojennettu.

5 *Jes. 36:1Voi Assuria, joka on minun vihani vitsa

ja jolla on kädessään minun suuttumukseni sauva!

6 *Ps. 18:43; Ps. 83:11; Jes. 5:25; Miika 7:10Minä lähetän hänet

jumalattoman kansakunnan kimppuun,

käsken hänet vihastukseni kansaa vastaan

saalista saamaan ja ryöstöä ryöstämään

ja tallaamaan sitä kuin katujen lokaa.

7 Mutta hän ei ajattele niin,

se ei ole hänen sydämensä aivoitus,

vaan hänen sydämensä halu on hävittää

ja tuhota kansoja paljon.

8 Sillä hän sanoo:

"Eivätkö minun päämieheni ole kaikki kuninkaita?

9 *2. Kun. 18:34; Jes. 36:19; Jes. 37:11Eikö käynyt Kalnon niinkuin Karkemiin,

eikö Hamatin niinkuin Arpadin

ja Samarian niinkuin Damaskon?

10 Niinkuin minun käteni on saavuttanut

epäjumalien valtakunnat,

joiden jumalankuvat olivat paremmat

kuin Jerusalemin ja Samarian —

11 niin enkö minä tekisi Jerusalemille

ja sen epäjumalankuville,

samoin kuin minä tein Samarialle

ja sen epäjumalille?"

12 *2. Kun. 19:35; Jes. 37:36Mutta kun Herra on päättänyt kaiken työnsä Siionin vuorella ja Jerusalemissa, niin minä kostan Assurin kuninkaalle hänen sydämensä ylpeyden hedelmän ja hänen kopeitten silmiensä korskan. 13 Sillä hän sanoo:

"Oman käteni voimalla minä sen tein

ja viisaudellani, sillä minä olen ymmärtäväinen.

Minä siirsin kansojen rajat

ja ryöstin heidän aarteensa

ja puskin kumoon kuin härkä valtaistuimella-istujat.

14 Minun käteni tavoitti kansojen rikkaudet

niinkuin linnun pesän;

ja niinkuin hyljätyt munat kootaan,

niin minä olen koonnut kaikki maat,

eikä ketään ollut, joka olisi siipeä räpyttänyt

tai nokkaa avannut ja piipittänyt."

15 Korskeileeko kirves hakkaajaansa vastaan,

tai suurenteleeko saha heiluttajaansa vastaan?

Ikäänkuin vitsa heiluttaisi kohottajaansa

ja sauva saisi koholle sen, joka ei ole puuta!

16 Sentähden Herra, Herra Sebaot,

lähettää hänen lihavuuteensa näivetystaudin,

ja hänen kunniansa alle syttyy tuli niinkuin tulipalo.

17 Israelin valkeus on tuleva tuleksi

ja hänen Pyhänsä liekiksi,

joka polttaa ja kuluttaa hänen ohdakkeensa

ja orjantappuransa yhtenä päivänä

18 ja hänen metsänsä ja puutarhansa ihanuuden,

hamaan luihin ja ytimiin,

ja hän tulee riutuvan sairaan kaltaiseksi.

19 On helppo lukea ne puut,

jotka jäävät hänen metsästänsä jäljelle;

poikanen voi ne kirjoittaa muistiin.

20 *2. Kun. 16:7Sinä päivänä ei Israelin jäännös

eivätkä Jaakobin heimon pelastuneet

enää turvaudu lyöjäänsä,

vaan totuudessa he turvautuvat Herraan,

Israelin Pyhään.

21 Jäännös palajaa, Jaakobin jäännös,

väkevän Jumalan tykö.

22 *Room. 9:27Sillä vaikka sinun kansasi, Israel,

olisi kuin meren hiekka,

on siitä palajava ainoastaan jäännös.

Päätetty on hävitys,

joka tulee, vanhurskautta tulvillaan.

23 *Jes. 28:22Sillä hävityksen ja tuomiopäätöksen

panee Herra, Herra Sebaot, toimeen kaikessa maassa.

24 Sentähden sanoo Herra, Herra Sebaot, näin: "Älä pelkää, minun kansani, joka Siionissa asut, Assuria, kun hän sinua vitsalla lyö ja kohottaa sauvansa sinua vastaan Egyptin tavalla. 25 Sillä lyhyt hetki vielä, niin suuttumus täyttyy, ja minun vihani kääntyy hävittämään heidät." 26 *2. Moos. 7:19; 2. Moos. 14:26; Tuom. 7:25; Jes. 9:3Ja Herra Sebaot heiluttaa ruoskaa häntä vastaan, niinkuin silloin, kun Midian lyötiin Oorebin kalliolla, ja hänen sauvansa on ojennettuna meren yli, ja hän kohottaa sen niinkuin muinoin Egyptiä vastaan.

27 Sinä päivänä heltiää hänen kuormansa

sinun hartioiltasi

ja hänen ikeensä sinun niskaltasi,

sillä ies särkyy lihavuuden pakosta.

28 Hän tulee Aijatiin, kulkee Migronin kautta,

jättää kuormastonsa Mikmaaseen;

29 he kulkevat solatien poikki:

"Geba on yöpaikkamme".

Raama vapisee, Saulin Gibea pakenee.

30 Huuda kimakasti, tytär Gallim!

Kuuntele, Laisa! Poloinen Anatot!

31 Madmena menee pakoon,

Geebimin asukkaat saattavat tavaransa turviin.

32 Vielä samana päivänä hän pysähtyy Noobiin,

hän kohottaa kätensä tytär Siionin vuorta,

Jerusalemin kukkulaa, vastaan —

33 *Jes. 9:13; Aam. 2:9katso, silloin Herra, Herra Sebaot,

katkaisee hänen latvansa kauhistavalla voimalla,

vartevat rungot kaadetaan,

ja korkeat kukistuvat.

34 Metsän tiheikkö hakataan kirveellä maahan,

ja Libanon kaatuu Voimallisen edessä.

Malheur aux magistrats injustes!

1 Malheur à ceux qui prononcent des ordonnances iniques,

Et à ceux qui transcrivent des arrêts injustes,

2 Pour refuser justice aux pauvres,

Et ravir leur droit aux malheureux de mon peuple,

Pour faire des veuves leur proie,

Et des orphelins leur butin!

3 Que ferez-vous au jour du châtiment,

Et de la ruine qui du lointain fondra sur vous?

Vers qui fuirez-vous, pour avoir du secours,

Et où laisserez-vous votre gloire?

4 Les uns seront courbés parmi les captifs,

Les autres tomberont parmi les morts.

Malgré tout cela, sa colère ne s’apaise point,

Et sa main est encore étendue.

Humiliation de l’Assyrie

5 *És 36:1.Jé 25:9.Éz 21:9.Malheur à l’Assyrien, verge de ma colère!

La verge dans sa main, c’est l’instrument de ma fureur.

6 Je l’ai lâché contre une nation impie,

Je l’ai fait marcher contre le peuple de mon courroux,

Pour qu’il se livre au pillage et fasse du butin,

Pour qu’il le foule aux pieds *És 5:25.comme la boue des rues.

7 Mais il n’en juge pas ainsi,

Et ce n’est pas là la pensée de son cœur;

Il ne songe qu’à détruire,

Qu’à exterminer les nations en foule.

8 Car il dit:

Mes princes ne sont-ils pas autant de rois?

9 N’en a-t-il pas été de Calno comme de Carkemisch?

N’en a-t-il pas été de Hamath comme d’Arpad?

N’en a-t-il pas été de Samarie comme de Damas?

10 De même que ma main a atteint les royaumes des idoles,

Où il y avait plus d’images qu’à Jérusalem et à Samarie,

11 Ce que j’ai fait à Samarie et à ses idoles,

Ne le ferai-je pas à Jérusalem et à ses images?

12 Mais, quand le Seigneur aura accompli toute son œuvre

Sur la montagne de Sion et à Jérusalem,

Je punirai le roi d’Assyrie pour le fruit de son cœur orgueilleux,

Et pour l’arrogance de ses regards hautains.

13 Car il dit: C’est par la force de ma main que j’ai agi,

C’est par ma sagesse, car je suis intelligent;

J’ai reculé les limites des peuples, et pillé leurs trésors,

Et, comme un héros, j’ai renversé ceux qui siégeaient sur des trônes;

14 J’ai mis la main sur les richesses des peuples, comme sur un nid,

Et, comme on ramasse des œufs abandonnés,

J’ai ramassé toute la terre:

Nul n’a remué l’aile,

Ni ouvert le bec, ni poussé un cri.

15 La hache se glorifie-t-elle envers celui qui s’en sert?

Ou la scie est-elle arrogante envers celui qui la manie?

Comme si la verge faisait mouvoir celui qui la lève,

Comme si le bâton soulevait celui qui n’est pas du bois!

16 C’est pourquoi le Seigneur, le Seigneur des armées, enverra

Le dépérissement parmi ses robustes guerriers;

Et, sous sa magnificence, *És 24:6.éclatera un embrasement,

Comme l’embrasement d’un feu.

17 La lumière d’Israël deviendra un feu,

Et son Saint une flamme,

Qui consumera et dévorera ses épines et ses ronces,

En un seul jour;

18 Qui consumera, corps et âme,

La magnificence de sa forêt et de ses campagnes.

Il en sera comme d’un malade, qui tombe en défaillance.

19 Le reste des arbres de sa forêt pourra être compté,

Et un enfant en écrirait le nombre.

20 En ce jour-là,

Le reste d’Israël et les réchappés de la maison de Jacob,

Cesseront de s’appuyer sur celui qui les frappait;

Ils s’appuieront avec confiance sur l’Éternel, le Saint d’Israël.

21 Le reste reviendra, le reste de Jacob,

Au Dieu puissant.

22 *Ro 9:27,28.Quand ton peuple, ô Israël, serait comme le sable de la mer,

Un reste seulement reviendra;

La destruction est résolue, elle fera déborder la justice.

23 *És 28:22.Et cette destruction qui a été résolue,

Le Seigneur, l’Éternel des armées, l’accomplira dans tout le pays.

24 Cependant, ainsi parle le Seigneur, l’Éternel des armées:

O mon peuple, qui habites en Sion, ne crains pas l’Assyrien!

Il te frappe de la verge,

Et il lève son bâton sur toi, comme faisaient les Égyptiens.

25 Mais, encore un peu de temps,

Et le châtiment cessera,

Puis ma colère se tournera contre lui pour l’anéantir.

26 L’Éternel des armées agitera le fouet contre lui,

Comme il frappa Madian au rocher d’Oreb;

Et, *Ex 14:27.de même qu’il leva son bâton sur la mer,

Il le lèvera encore, comme en Égypte.

27 En ce jour, son fardeau sera ôté de dessus ton épaule,

Et son joug de dessus ton cou;

Et la graisse fera éclater le joug.

28 Il marche sur Ajjath, traverse Migron,

Laisse ses bagages à Micmasch.

29 Ils passent le défilé,

Ils couchent à Guéba;

Rama tremble, Guibea de Saül prend la fuite.

30 Fais éclater ta voix, fille de Gallim!

Prends garde, Laïs! Malheur à toi, Anathoth!

31 Madména se disperse,

Les habitants de Guébim sont en fuite.

32 Encore un jour de halte à Nob,

Et il menace de sa main la montagne de la fille de Sion,

La colline de Jérusalem.

33 Voici, le Seigneur, l’Éternel des armées,

Brise les rameaux avec violence:

Les plus grands sont coupés,

Les plus élevés sont abattus.

34 Il renverse avec le fer les taillis de la forêt,

Et le Liban tombe sous le Puissant.