Isaías 17

Damaskon ja Efraimin perikato. Kansojen pauhina.

1 *Jer. 49:23; Aam. 1:3Ennustus Damaskosta.

Katso, Damasko poistetaan kaupunkien luvusta

ja luhistuu raunioiksi.

2 Autioiksi jäävät Aroerin kaupungit,

karjalaumojen haltuun;

ne lepäävät siellä,

kenenkään peloittelematta.

3 *Jes. 7:8Efraimilta menee suojavarustus

ja Damaskolta kuninkuus

ja Aramista jäännöskin:

niiden käy niinkuin israelilaisten kunnian,

sanoo Herra Sebaot.

4 Ja sinä päivänä Jaakobin kunnia köyhtyy,

ja hänen ruumiinsa lihavuus laihtuu.

5 *Jes. 24:13Ja käy niinkuin leikkaajan kouraistessa viljaa

ja hänen käsivartensa leikatessa tähkäpäitä,

käy niinkuin tähkäpäitä poimittaessa

Refaimin tasangolla.

6 Se siinä jää jälkikorjuuta,

mikä öljypuuta karistettaessa:

pari, kolme marjaa korkealle latvaan,

neljä, viisi hedelmäpuun oksiin,

sanoo Herra, Israelin Jumala.

7 Sinä päivänä ihminen luo katseen Luojaansa,

ja hänen silmänsä katsovat Israelin Pyhään,

8 eikä hän luo katsettaan alttareihin,

omain kättensä tekoon,

eikä katso niihin, mitä hänen sormensa ovat tehneet,

ei asera-karsikkoihin, ei auringonpatsaisiin.

9 Sinä päivänä ovat hänen linnakaupunkinsa

niinkuin autiopaikat metsissä ja kukkuloilla,

jotka jätettiin autioiksi israelilaisten tullessa,

ja maa muuttuu erämaaksi.

10 Sillä sinä unhotit pelastuksesi Jumalan

etkä muistanut suojakalliotasi.

Sentähden sinä istutat ihania istutuksia

ja kylvät vieraita viiniköynnöksiä;

11 istuttamispäivänä sinä saat ne isonemaan,

ja aamulla saat kylvösi kukoistamaan —

mutta poissa on sato sairauden päivänä,

ja parantumaton on kipu.

12 *2. Kun. 18:13; Jes. 36:1Voi paljojen kansojen pauhua —

ne pauhaavat, niinkuin meri pauhaa,

ja kansakuntien kohinaa —

ne kohisevat, niinkuin valtavat vedet kohisevat!

13 *Ps. 65:8; Ps. 93:3Kansakunnat kohisevat,

niinkuin suuret vedet kohisevat,

mutta hän nuhtelee niitä,

ja ne pakenevat kauas;

ne karkoitetaan

niinkuin akanat tuulessa vuorilla,

niinkuin lentävät lehdet rajuilmassa.

14 *2. Kun. 19:35; Jes. 14:25; Jes. 37:36Katso, ehtoolla on oleva kauhu,

aamun tullen ei heitä enää ole.

Tämä on riistäjäimme osa, ryöstäjäimme arpa.

Prophétie contre Damas et Israël

1 Oracle sur Damas.

Voici, Damas ne sera plus une ville,

Elle ne sera qu’un monceau de ruines.

2 Les villes d’Aroër sont abandonnées,

Elles sont livrées aux troupeaux;

Ils s’y couchent, et personne ne les effraie.

3 C’en est fait de la forteresse d’Éphraïm,

Et du royaume de Damas, et du reste de la Syrie:

Il en sera comme de la gloire des enfants d’Israël,

Dit l’Éternel des armées.

4 En ce jour, la gloire de Jacob sera affaiblie,

Et la graisse de sa chair s’évanouira.

5 Il en sera comme quand le moissonneur récolte les blés,

Et que son bras coupe les épis;

Comme quand on ramasse les épis,

Dans la vallée de Rephaïm.

6 Il en restera un grappillage, comme quand on secoue l’olivier,

Deux, trois olives, au haut de la cime,

Quatre, cinq, dans ses branches à fruits,

Dit l’Éternel, le Dieu d’Israël.

7 En ce jour, l’homme regardera vers son créateur,

Et ses yeux se tourneront vers le Saint d’Israël;

8 Il ne regardera plus vers les autels,

Ouvrage de ses mains,

Et il ne contemplera plus ce que ses doigts ont fabriqué,

Les idoles d’Astarté et les statues du soleil.

9 En ce jour, ses villes fortes seront

Comme des débris dans la forêt et sur la cime des montagnes,

Abandonnés devant les enfants d’Israël:

Et ce sera un désert.

10 Car tu as oublié le Dieu de ton salut,

Tu ne t’es pas souvenu du rocher de ton refuge.

Aussi tu as fait des plantations d’agrément,

Tu as planté des ceps étrangers;

11 Lorsque tu les plantas, tu les entouras d’une haie,

Et bientôt tu les fis venir en fleurs.

Mais la récolte a fui, au moment de la jouissance:

Et la douleur est sans remède.

12 Oh! Quelle rumeur de peuples nombreux!

Ils mugissent comme mugit la mer.

Quel tumulte de nations!

Elles grondent comme grondent les eaux puissantes.

13 Les nations grondent comme grondent les grandes eaux…

Il les menace, et elles fuient au loin,

Chassées *Job 21:18.Ps 1:4;35:5;83:14.Os 13:3.comme la balle des montagnes au souffle du vent,

Comme la poussière par un tourbillon.

14 Quand vient le soir, voici, c’est une ruine soudaine;

Avant le matin, ils ne sont plus!

Voilà le partage de ceux qui nous dépouillent,

Le sort de ceux qui nous pillent.