Isaías 63

Pakanakansoille kostetaan. Katuvan Israelin rukous.

1 *Jes. 34:6Kuka tuolla tulee Edomista,

tulipunaisissa vaatteissa Bosrasta,

tuo puvultansa komea, joka uljaana astelee

suuressa voimassansa?

"Minä, joka puhun vanhurskautta,

joka olen voimallinen auttamaan."

2 *Ilm. 19:13Miksi on punaa sinun puvussasi,

miksi ovat vaatteesi kuin viinikuurnan polkijan?

3 "Kuurnan minä poljin, minä yksinäni,

ei ketään kansojen joukosta ollut minun kanssani;

minä poljin heidät vihassani,

tallasin heidät kiivaudessani,

ja niin pirskui heidän vertansa vaatteilleni

ja minä tahrasin koko pukuni.

4 *Jes. 34:8; Jes. 61:2; Jer. 51:6Sillä koston päivä oli minun mielessäni

ja minun lunastettujeni vuosi oli tullut.

5 *Jes. 59:16Ja minä katselin, mutta ei ollut auttajaa,

ja minä ihmettelin, kun ei kukaan tueksi tullut.

Silloin minun oma käsivarteni minua auttoi,

ja minun vihani minua tuki.

6 *Jes. 19:14; Jes. 24:20; Jer. 48:26Ja minä tallasin kansat vihassani

ja juovutin heidät kiivaudellani;

minä vuodatin maahan heidän verensä."

7 *Ps. 103:1; Ps. 105:5Herran armotöitä minä julistan,

Herran ylistettäviä tekoja,

kaikkea, mitä Herra on meille tehnyt,

suurta hyvyyttä Israelin heimoa kohtaan,

mitä hän on heille osoittanut laupeudessansa

ja suuressa armossansa.

8 Ja hän sanoi: "Ovathan he minun kansani,

he ovat lapsia, joissa ei ole vilppiä";

ja niin hän tuli heille vapahtajaksi.

9 *2. Moos. 13:21; 2. Moos. 14:19; 2. Moos. 23:20,23; 2. Moos. 32:34; Jes. 46:4Kaikissa heidän ahdistuksissansa

oli hänelläkin ahdistus,

ja hänen kasvojensa enkeli vapahti heidät.

Rakkaudessaan ja sääliväisyydessään

hän lunasti heidät,

nosti heitä ja kantoi heitä

kaikkina muinaisina päivinä.

10 *Ef. 4:30Mutta he niskoittelivat

ja saattoivat murheelliseksi hänen Pyhän Henkensä;

ja niin hän muuttui heidän viholliseksensa,

hän itse soti heitä vastaan.

11 *2. Moos. 14:29; 4. Moos. 11:25; Ps. 77:21Silloin hänen kansansa muisti muinaisia päiviä,

muisti Moosesta:

Missä on hän, joka toi heidät ylös merestä,

heidät ynnä hänen laumansa paimenen?

Missä on hän, joka pani tämän sydämeen

Pyhän Henkensä;

12 hän, joka antoi kunniansa käsivarren

kulkea Mooseksen oikealla puolella,

joka halkaisi vedet heidän edestänsä

tehdäkseen itsellensä iankaikkisen nimen;

13 hän, joka kuljetti heitä syvyyksissä

niinkuin hevosia erämaassa,

eivätkä he kompastelleet?

14 Niinkuin karja astuu alas laaksoon,

niin vei Herran Henki heidät lepoon.

Niin sinä olet kansaasi johdattanut,

tehdäksesi itsellesi kunniallisen nimen.

15 *5. Moos. 26:15; Ps. 80:15Katsele taivaasta,

katso pyhyytesi ja kirkkautesi asunnosta.

Missä on sinun kiivautesi ja voimalliset tekosi?

Sinun sydämesi sääli ja sinun armahtavaisuutesi

ovat minulta sulkeutuneet.

16 *Saarn. 9:5; Jes. 43:3,11; Jes. 64:8; Mal. 2:10Sinähän olet meidän isämme,

sillä Aabraham ei meistä tiedä

eikä Israel meitä tunne:

sinä, Herra, olet meidän isämme;

"meidän Lunastajamme" on ikiajoista sinun nimesi.

17 *2. Moos. 32:13Miksi sallit meidän eksyä pois

sinun teiltäsi, Herra,

ja annoit meidän sydämemme paatua,

niin ettemme sinua pelkää?

Palaja takaisin palvelijaisi tähden,

perintöosasi sukukuntain tähden.

18 *Ps. 74:7; Ps. 79:1Vähän aikaa vain sinun pyhä kansasi

sai pitää perintönsä;

meidän ahdistajamme ovat tallanneet sinun pyhäkkösi.

19 Me olemme niinkuin ne,

joita sinä et ole ikinä hallinnut,

olemme, niinkuin ei meitä olisi otettu sinun nimiisi.

Un jour de vengeance

1 Qui est celui-ci qui vient d’Édom,

De Botsra, en vêtements rouges,

En habits éclatants,

Et se redressant avec fierté dans la plénitude de sa force?

C’est moi qui ai promis le salut,

Qui ai le pouvoir de délivrer.

2 *Ap 19:13.Pourquoi tes habits sont-ils rouges,

Et tes vêtements comme les vêtements de celui qui foule dans la cuve?

3 J’ai été seul à fouler au pressoir,

Et nul homme d’entre les peuples n’était avec moi;

Je les ai foulés dans ma colère,

Je les ai écrasés dans ma fureur;

Leur sang a jailli sur mes vêtements,

Et j’ai souillé tous mes habits.

4 Car *És 61:2.un jour de vengeance était dans mon cœur,

Et l’année de mes rachetés est venue.

5 *És 59:16.Je regardais, et personne pour m’aider;

J’étais étonné, et personne pour me soutenir;

Alors mon bras m’a été en aide,

Et ma fureur m’a servi d’appui.

6 J’ai foulé des peuples dans ma colère,

Je les ai rendus ivres dans ma fureur,

Et j’ai répandu leur sang sur la terre.

Prière du peuple de Dieu

7 Je publierai les grâces de l’Éternel, les louanges de l’Éternel,

D’après tout ce que l’Éternel a fait pour nous;

Je dirai sa grande bonté envers la maison d’Israël,

Qu’il a traitée selon ses compassions et la richesse de son amour.

8 Il avait dit: Certainement ils sont mon peuple,

Des enfants qui ne seront pas infidèles!

Et il a été pour eux un sauveur.

9 Dans toutes leurs détresses ils n’ont pas été sans secours,

Et l’ange qui est devant sa face les a sauvés;

Il les a lui-même rachetés, *De 7:7,8,9.dans son amour et sa miséricorde,

Et constamment il les a soutenus et portés, aux anciens jours.

10 *No 14:11.Ps 78:57; 94:9, etc.Mais ils ont été rebelles, ils ont attristé son esprit saint;

Et il est devenu leur ennemi, il a combattu contre eux.

11 Alors son peuple se souvint des anciens jours de Moïse:

Où est celui qui les fit monter de la mer,

Avec le berger de son troupeau?

Où est celui qui mettait au milieu d’eux son esprit saint;

12 Qui dirigea la droite de Moïse,

Par son bras glorieux;

Qui fendit les eaux devant eux,

Pour se faire un nom éternel;

13 Qui les dirigea au travers des flots,

Comme un coursier dans le désert,

*Ps 105:37.Sans qu’ils bronchassent?

14 Comme la bête qui descend dans la vallée,

L’esprit de l’Éternel les a menés au repos.

C’est ainsi que tu as conduit ton peuple,

Pour te faire un nom glorieux.

15 *De 26:15.Regarde du ciel, et vois,

De ta demeure sainte et glorieuse:

Où sont ton zèle et ta puissance?

Le frémissement de tes entrailles et tes compassions

Ne se font plus sentir envers moi.

16 Tu es cependant notre père,

Car Abraham ne nous connaît pas,

Et Israël ignore qui nous sommes;

C’est toi, Éternel, qui es notre père,

Qui, dès l’éternité, t’appelles notre sauveur.

17 Pourquoi, ô Éternel, nous fais-tu errer loin de tes voies,

Et endurcis-tu notre cœur contre ta crainte?

Reviens, pour l’amour de tes serviteurs,

Des tribus de ton héritage!

18 Ton peuple saint n’a possédé le pays que peu de temps;

Nos ennemis ont foulé *Ps 74:7.ton sanctuaire.

19 Nous sommes depuis longtemps comme un peuple que tu ne gouvernes pas,

Et qui n’est point appelé de ton nom…

Oh! Si tu déchirais les cieux, et si tu descendais,

Les montagnes s’ébranleraient devant toi,