Isaías 34

Edomin hävitys ja perikato.

1 *Jes. 1:2Astukaa esiin, te kansat, ja kuulkaa;

te kansakunnat, tarkatkaa.

Kuulkoon maa ja kaikki, mitä siinä on,

maanpiiri ja kaikki, mikä siitä kasvaa.

2 Sillä Herra on vihastunut kaikkiin kansoihin

ja kiivastunut kaikkiin heidän joukkoihinsa;

hän on vihkinyt heidät tuhon omiksi,

jättänyt heidät teurastettaviksi.

3 *Jer. 9:22; Jer. 25:33Heidän surmattunsa viskataan pois,

ja niitten raadoista nousee löyhkä,

ja vuoret valuvat heidän vertansa.

4 *Ilm. 6:14Kaikki taivaan joukot menehtyvät,

taivas kääritään kokoon niinkuin kirja,

ja kaikki sen joukot varisevat alas,

niinkuin lehdet varisevat viinipuusta,

niinkuin viikunapuusta raakaleet.

5 Sillä minun miekkani taivaassa

on juopunut vimmaan;

katso, se iskee alas Edomiin,

tuomioksi kansalle, jonka minä olen vihkinyt tuhoon.

6 *Jes. 63:1Herran miekka on verta täynnä,

rasvaa tiukkuva,

karitsain ja kauristen verta,

oinasten munuaisrasvaa.

Sillä Herralla on uhri Bosrassa,

suuri teurastus Edomin maassa.

7 Villihärkiä kaatuu yhteen joukkoon,

mullikoita härkien mukana.

Heidän maansa juopuu verestä,

ja heidän multansa tiukkuu rasvaa.

8 *Jer. 51:6Sillä Herralla on koston päivä,

maksun vuosi Siionin asian puolesta.

9 Edomin purot muuttuvat pieksi

ja sen multa tulikiveksi;

sen maa tulee palavaksi pieksi.

10 *Ilm. 14:11; Ilm. 19:3Ei sammu se yöllä eikä päivällä,

iäti nousee siitä savu;

se on oleva raunioina polvesta polveen,

ei kulje siellä kukaan, iankaikkisesta iankaikkiseen.

11 *2. Kun. 21:13; Jes. 14:23; Sef. 2:14Sen perivät pelikaanit ja tuonenkurjet,

kissapöllöt ja kaarneet asuvat siellä;

ja hän vetää sen ylitse autiuden mittanuoran

ja tyhjyyden luotilangan.

12 Ei ole siellä enää ylimyksiä

huutamassa ketään kuninkaaksi,

kaikki sen ruhtinaat ovat poissa.

13 *Jes. 13:21; Jer. 50:39Ja sen palatsit kasvavat orjantappuroita,

sen linnat polttiaisia ja ohdakkeita;

siitä tulee aavikkosutten asunto,

kamelikurkien tyyssija.

14 *Matt. 12:43; Ilm. 18:2Siellä erämaan ulvojat ja ulisijat yhtyvät,

metsänpeikot toisiansa tapaavat.

Siellä yksin öinen syöjätär saa rauhan

ja löytää lepopaikan.

15 Siellä nuolikäärme pesii ja laskee munansa,

kuorii ne ja kiertyy kerälle pimentoonsa.

Sinne haarahaukatkin kokoontuvat yhteen.

16 Etsikää Herran kirjasta ja lukekaa:

ei yhtäkään näistä ole puuttuva,

ei yksikään toistansa kaipaava. —

"Sillä minun suuni on niin käskenyt." —

Hänen henkensä on ne yhteen koonnut.

17 Hän on heittänyt arpaa niitten kesken,

ja hänen kätensä on sen niille mittanuoralla jakanut;

ne perivät sen ikiajoiksi,

asuvat siellä polvesta polveen.

Ruine d’Édom et retour d’Israël

1 Approchez, nations, pour entendre!

Peuples, soyez attentifs!

Que la terre écoute, elle et ce qui la remplit,

Le monde et tout ce qu’il produit!

2 Car la colère de l’Éternel va fondre sur toutes les nations,

Et sa fureur sur toute leur armée:

Il les voue à l’extermination,

Il les livre au carnage.

3 Leurs morts sont jetés,

Leurs cadavres exhalent la puanteur,

Et les montagnes se fondent dans leur sang.

4 Toute l’armée des cieux se *Ap 6:13,14.dissout;

Les cieux sont roulés comme un livre,

Et toute leur armée tombe,

Comme tombe la feuille de la vigne,

Comme tombe celle du figuier.

5 Mon épée s’est enivrée dans les cieux;

Voici, elle va descendre sur Édom,

Sur le peuple que j’ai voué à l’extermination, pour le châtier.

6 L’épée de l’Éternel est pleine de sang, couverte de graisse,

Du sang des agneaux et des boucs,

De la graisse des reins des béliers;

Car il y a des victimes de *És 63:1,2.l’Éternel à Botsra,

Et un grand carnage dans le pays d’Édom,

7 Les buffles tombent avec eux,

Et les bœufs avec les taureaux;

La terre s’abreuve de sang,

Et le sol est imprégné de graisse.

8 Car c’est un jour de vengeance pour l’Éternel,

Une année de représailles pour la cause de Sion.

9 Les torrents d’Édom seront changés en poix,

Et sa poussière en soufre;

Et sa terre sera comme de la poix qui brûle.

10 Elle ne s’éteindra ni jour ni nuit,

*Ap 14:11;19:3.La fumée s’en élèvera éternellement;

D’âge en âge elle sera désolée,

A tout jamais personne n’y passera.

11 *És 13:21,22.So 2:14.Ap 18:2.Le pélican et le hérisson la posséderont,

La chouette et le corbeau l’habiteront.

On y étendra le cordeau de la désolation,

Et le niveau de la destruction.

12 Il n’y aura plus de grands pour proclamer un roi,

Tous ses princes seront anéantis.

13 Les épines croîtront dans ses palais,

Les ronces et les chardons dans ses forteresses.

Ce sera la demeure des chacals,

Le repaire des autruches;

14 Les animaux du désert y rencontreront les chiens sauvages,

Et les boucs s’y appelleront les uns les autres;

Là le spectre de la nuit aura sa demeure,

Et trouvera son lieu de repos;

15 Là le serpent fera son nid, déposera ses œufs,

Les couvera, et recueillera ses petits à son ombre;

Là se rassembleront tous les vautours.

16 Consultez le livre de l’Éternel, et lisez!

Aucun d’eux ne fera défaut,

Ni l’un ni l’autre ne manqueront;

Car sa bouche l’a ordonné.

C’est son esprit qui les rassemblera.

17 Il a jeté pour eux le sort,

Et sa main leur a partagé cette terre au cordeau,

Ils la posséderont toujours,

Ils l’habiteront d’âge en âge.