Isaías 57

Jumalattomuus ja siveettömyys yltyy. Hurskaille tulee pelastus.

1 Vanhurskas hukkuu,

eikä kukaan pane sitä sydämelleen,

hurskaat miehet otetaan pois

kenenkään siitä välittämättä,

sillä vanhurskas otetaan pois pahuutta näkemästä.

2 *Ilm. 14:13Hän menee rauhaan:

jotka vakaasti vaeltavat,

he saavat levätä kammioissansa.

3 *Matt. 12:39; Matt. 16:4Mutta te tulkaa tänne, te velhottaren lapset,

te avionrikkojamiehen ja porttovaimon sikiöt.

4 Kenellä te iloanne pidätte?

Kenelle avaatte suunne ammolleen

ja kieltä pitkälle pistätte?

Ettekö te ole rikoksen lapsia,

valheen sikiöitä?

5 *3. Moos. 18:21; 1. Kun. 14:23; 2. Kun. 16:4; Jer. 2:20Te, jotka hehkutte himosta tammien varjossa,

jokaisen vihreän puun alla,

te, jotka teurastatte lapsia laaksoissa,

kallionrotkoissa!

6 Laakson sileät paadet ovat sinun osasi,

siinä se on, sinun arpasi;

niille sinä olet juomauhrit vuodattanut,

ruokauhrit uhrannut.

Siihenkö minä tyytyisin!

7 *Jes. 65:7; Hoos. 4:13Korkealle ja valtavalle vuorelle

sinä valmistit vuoteesi;

sinne sinä myös nousit

teurasuhria uhraamaan.

8 Oven ja pihtipielen taakse

sinä panit omat merkkisi.

Sillä minusta luopuen

sinä paljastit itsesi ja nousit vuoteellesi,

teit sen tilavaksi;

sinä sovit kaupoista heidän kanssaan,

makasit heidän kanssaan mielelläsi,

näit heidän häpynsä.

9 Sinä kuljit kuninkaan tykö öljyinesi,

runsaine voiteinesi;

sinä lähetit sanansaattajasi kauas,

laskeuduit alas tuonelaan asti.

10 Sinä väsyit matkasi pituudesta,

et kuitenkaan sanonut:

"Turha vaiva!"

Sinä sait elpynyttä voimaa,

sentähden et heikoksi käynyt.

11 *Ps. 50:21; Jes. 42:14Ketä sinä arkailit ja pelkäsit, koska vilpistelit

etkä minua muistanut, et minusta välittänyt?

Eikö niin: minä olen ollut vaiti aina ikiajoista asti,

ja niin et sinä minua pelkää?

12 Mutta minä ilmoitan,

mitä on sinun vanhurskautesi ja sinun tekosi;

ne eivät sinua auta.

13 *Ps. 34:9; Ps. 84:13Kun sinä huudat,

auttakoon sinua jumaliesi joukko!

Mutta tuuli vie ne kaikki,

henkäys ottaa ne pois.

Mutta joka minuun turvaa, se perii maan

ja ottaa omaksensa minun pyhän vuoreni.

14 *Jes. 62:10Hän sanoo: Tehkää, tehkää tie,

tasoittakaa tie,

poistakaa kompastuskivet minun kansani tieltä.

15 *Ps. 34:19; Ps. 51:19; Ps. 113:5; Ps. 138:6; Jes. 66:2; Luuk. 1:48Sillä näin sanoo Korkea ja Ylhäinen,

jonka asumus on iankaikkinen

ja jonka nimi on Pyhä:

Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä

ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki,

että minä virvoittaisin nöyrien hengen

ja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi.

16 *Ps. 103:9; Jer. 3:12; Miika 7:18Sillä en minä iankaiken riitele

enkä vihastu ainiaaksi;

muutoin henki nääntyisi minun kasvojeni edessä,

ne sielut, jotka minä tehnyt olen.

17 *Jes. 59:2; Miika 3:4Hänen ahneutensa synnin tähden

minä vihastuin;

minä löin häntä, kätkin itseni ja olin vihastunut.

Mutta hän luopui minusta

ja kulki oman sydämensä tietä.

18 Minä olen nähnyt hänen tiensä,

mutta minä parannan hänet

ja johdatan häntä ja annan jälleen lohdutuksen

hänelle ja hänen surevillensa.

19 *Ef. 2:17; Hebr. 13:15Minä luon huulten hedelmän,

rauhan, rauhan kaukaisille ja läheisille,

sanoo Herra, ja minä parannan hänet.

20 *Juud. 1:13Mutta jumalattomat ovat kuin kuohuva meri,

joka ei voi tyyntyä

ja jonka aallot kuohuttavat muraa ja mutaa.

21 *Jes. 48:22Jumalattomilla ei ole rauhaa,

sanoo minun Jumalani.

1 Le juste périt, et nul n’y prend garde;

*Ps 12:2.Mi 7:2.Les gens de bien sont enlevés, et nul ne fait attention

Que c’est par suite de la malice que le juste est enlevé.

2 Il entrera dans la paix,

Il reposera sur sa couche,

Celui qui aura suivi le droit chemin.

3 Mais vous, approchez ici, fils de l’enchanteresse,

Race de l’adultère et de la prostituée!

4 De qui vous moquez-vous?

Contre qui ouvrez-vous une large bouche

Et tirez-vous la langue?

N’êtes-vous pas des enfants de péché,

Une race de mensonge,

5 S’échauffant près des térébinthes,

Sous tout arbre vert,

Égorgeant les enfants dans les vallées,

Sous des fentes de rochers?

6 C’est dans les pierres polies des torrents qu’est ton partage,

Voilà, voilà ton lot;

C’est à elles que tu verses des libations,

Que tu fais des offrandes:

Puis-je être insensible à cela?

7 C’est sur une montagne haute et élevée que tu dresses ta couche;

C’est aussi là que tu montes pour offrir des sacrifices.

8 Tu mets ton souvenir derrière la porte et les poteaux;

Car, loin de moi, tu lèves la couverture et tu montes,

Tu élargis ta couche, et tu traites alliance avec eux,

Tu aimes leur commerce, tu choisis une place.

9 Tu vas auprès du roi avec de l’huile,

Tu multiplies tes aromates,

Tu envoies au loin tes messagers,

Tu t’abaisses jusqu’au séjour des morts.

10 A force de marcher tu te fatigues,

Et tu ne dis pas: J’y renonce!

Tu trouves encore de la vigueur dans ta main:

Aussi n’es-tu pas dans l’abattement.

11 Et qui redoutais-tu, qui craignais-tu, pour être infidèle,

Pour ne pas te souvenir, te soucier de moi?

Est-ce que je ne garde pas le silence, et depuis longtemps?

C’est pourquoi tu ne me crains pas.

12 Je vais publier ta droiture,

Et tes œuvres ne te profiteront pas.

13 Quand tu crieras, la foule de tes idoles te délivrera-t-elle?

Le vent les emportera toutes, un souffle les enlèvera.

Promesse de consolation aux fidèles

*Ps 34:9.Mais celui qui se confie en moi héritera le pays,

Et possédera ma montagne sainte.

14 On dira: Frayez, frayez, préparez le chemin,

Enlevez tout obstacle du chemin de mon peuple!

15 Car ainsi parle le Très-Haut,

Dont la demeure est éternelle et dont le nom est saint:

J’habite dans les lieux élevés et dans la sainteté;

Mais je suis avec l’homme contrit et humilié,

Afin de ranimer les esprits humiliés,

Afin de ranimer les cœurs contrits.

16 *Ps 103:9.Je ne veux pas contester à toujours,

Ni garder une éternelle colère,

Quand devant moi tombent en défaillance les esprits,

Les âmes *Hé 12:9.que j’ai faites.

17 A cause de son avidité coupable, je me suis irrité et je l’ai frappé,

Je me suis caché dans mon indignation;

Et le rebelle a suivi le chemin de son cœur.

18 J’ai vu ses voies,

Et je le guérirai;

Je lui servirai de guide,

Et je le consolerai, lui et ceux qui pleurent avec lui.

19 Je mettrai la louange sur les lèvres.

Paix, paix à celui qui est loin et à celui qui est près! Dit l’Éternel.

Je les guérirai.

20 Mais les méchants sont comme la mer agitée,

Qui ne peut se calmer,

Et dont les eaux soulèvent la vase et le limon.

21 *És 48:22.Il n’y a point de paix pour les méchants, dit mon Dieu.