Isaías 51

Herra rohkaisee ja lohduttaa kansaansa. Sorrettu Siion vapahdetaan.

1 Kuulkaa minua,

te jotka vanhurskauteen pyritte,

te jotka Herraa etsitte.

Katsokaa kalliota, josta olette lohkaistut,

ja kaivos-onkaloa, josta olette kaivetut.

2 *1. Moos. 12:1; 1. Moos. 17:5; Joos. 24:3; Hes. 33:24Katsokaa Aabrahamia, isäänne,

ja Saaraa, joka teidät synnytti.

Sillä hän oli vain yksi, kun minä hänet kutsuin;

mutta minä siunasin hänet ja enensin hänet.

3 *Jes. 61:2Niin Herra lohduttaa Siionin,

lohduttaa kaikki sen rauniot,

hän tekee sen erämaasta kuin Eedenin

ja sen arosta kuin Herran puutarhan;

siellä on oleva riemu ja ilo,

kiitos ja ylistysvirren ääni.

4 *Jes. 2:3Kuuntele minua, kansani,

kuule minua, kansakuntani,

sillä minusta lähtee laki,

ja minä panen oikeuteni valkeudeksi kansoille.

5 *Jes. 42:4Lähellä on minun vanhurskauteni,

minun autuuteni ilmestyy,

minun käsivarteni tuomitsevat kansat;

minua odottavat merensaaret

ja panevat toivonsa minun käsivarteeni.

6 *Ps. 102:27; Luuk. 21:33Nostakaa silmänne taivasta kohti

ja katsokaa maata, joka alhaalla on,

sillä taivaat katoavat kuin savu

ja maa hajoaa kuin vaate

ja sen asukkaat kuolevat kuin sääsket,

mutta minun autuuteni pysyy iankaikkisesti,

ja minun vanhurskauteni ei kukistu.

7 *Ps. 37:31; Ps. 40:9; Matt. 5:11Kuulkaa minua, te jotka vanhurskauden tunnette,

kansa, jonka sydämessä on minun lakini:

älkää peljätkö ihmisten pilkkaa

älkääkä kauhistuko heidän herjauksiansa.

8 *Jes. 50:9Sillä koi syö heidät niinkuin vaatteen,

koiperhonen syö heidät niinkuin villan,

mutta minun vanhurskauteni pysyy iankaikkisesti,

minun autuuteni polvesta polveen.

9 *2. Moos. 14:27; 2. Moos. 15:7,10; Ps. 74:13; Ps. 89:11; Jes. 27:1; Jes. 30:7; Jes. 36:6; Hes. 29:3Heräjä, heräjä, pukeudu voimaan,

sinä Herran käsivarsi;

heräjä niinkuin muinaisina päivinä,

ammoisten sukupolvien aikoina.

Etkö sinä ole se, joka löit Rahabin kuoliaaksi,

joka lävistit lohikäärmeen?

10 *2. Moos. 14:22,29; Ps. 66:6; Jes. 43:16Etkö sinä ole se, joka kuivasit meren,

suuren syvyyden vedet,

joka teit meren syvänteet tieksi

lunastettujen kulkea?

11 *Jes. 35:10; Joh. 16:20,22; Ilm. 21:4Niin Herran vapahdetut palajavat

ja tulevat Siioniin riemuiten,

päänsä päällä iankaikkinen ilo.

Riemu ja ilo saavuttavat heidät,

mutta murhe ja huokaus pakenevat.

12 *Ps. 56:5; Jes. 40:6; Matt. 10:28; 1. Piet. 1:24Minä, minä olen teidän lohduttajanne;

mikä olet sinä,

että pelkäät ihmistä, joka on kuolevainen,

ihmislasta, jonka käy niinkuin ruohon,

13 *Job 9:8; Ps. 104:2; Jes. 40:23ja unhotat Herran, joka on sinut tehnyt,

joka on levittänyt taivaan ja perustanut maan,

ja vapiset alati, kaiket päivät, sortajan vihaa,

kun hän tähtää tuhotaksensa?

Mutta missä on sortajan viha?

14 Pian päästetään kumaraan koukistunut

vapaaksi kahleistaan:

ei hän kuole, ei kuoppaan jää,

eikä häneltä leipä puutu.

15 *Job 26:12; Jer. 31:35Minä olen Herra, sinun Jumalasi,

joka liikutan meren, niin että sen aallot pauhaavat,

jonka nimi on Herra Sebaot.

16 *5. Moos. 18:18; Jes. 49:2; Jer. 1:9Ja minä olen pannut sanani sinun suuhusi,

minä olen kätkenyt sinut käteni varjoon,

pystyttääkseni taivaan ja perustaakseni maan

ja sanoakseni Siionille: "Sinä olet minun kansani".

17 *Ps. 60:5; Ps. 75:9; Jes. 52:1; Jer. 25:15; Ilm. 14:10; Ilm. 16:19Heräjä, heräjä, nouse, Jerusalem,

sinä joka olet juonut Herran kädestä

hänen vihansa maljan,

joka olet päihdyttävän pikarin juonut,

tyhjäksi särpinyt.

18 Ei kukaan kaikista lapsista,

jotka hän oli synnyttänyt,

ollut häntä taluttamassa;

ei kukaan kaikista lapsista,

jotka hän oli kasvattanut,

hänen käteensä tarttunut.

19 *Jes. 47:9Nämä kohtasivat sinua kaksittain —

kuka sinua surkuttelee —

tuho ja turmio, nälkä ja miekka;

millä voin sinua lohduttaa?

20 *Valit. 2:11,19Tajuttomina makasivat sinun poikasi

joka kadun kulmassa,

niinkuin antiloopit pyydyshaudassa,

täynnä Herran vihaa, sinun Jumalasi nuhtelua.

21 Sentähden kuule tätä, sinä poloinen,

joka olet juopunut, vaikka et viinistä:

22 Näin sanoo sinun Herrasi,

Herra sinun Jumalasi,

joka ajaa kansansa asian:

Katso, minä otan sinun kädestäsi

päihdyttävän maljan, vihani pikarin;

ei tarvitse sinun siitä enää juoda.

23 *Jes. 49:26; Sak. 12:2Ja minä panen sen sinun vaivaajaisi käteen,

jotka sinulle sanoivat:

"Lankea maahan, kulkeaksemme sinun päällitsesi";

ja sinä panit selkäsi maaksi

ja kaduksi kulkijoille.

La délivrance et le retour

1 Écoutez-moi, vous qui poursuivez la justice,

Qui cherchez l’Éternel!

Portez les regards sur le rocher d’où vous avez été taillés,

Sur le creux de la fosse d’où vous avez été tirés.

2 Portez les regards sur Abraham votre père,

Et sur Sara qui vous a enfantés;

Car lui seul je l’ai appelé,

Je l’ai béni et multiplié.

3 Ainsi l’Éternel a pitié de Sion,

Il a pitié de toutes ses ruines;

Il rendra son désert semblable à un Éden,

Et sa terre aride à un jardin de l’Éternel.

La joie et l’allégresse se trouveront au milieu d’elle,

Les actions de grâces et le chant des cantiques.

4 Mon peuple, sois attentif!

Ma nation, prête-moi l’oreille!

Car la loi sortira de moi,

Et j’établirai ma loi pour être la lumière des peuples.

5 Ma justice est proche, mon salut va paraître,

Et mes bras jugeront les peuples;

Les îles espéreront en moi,

Elles se confieront en mon bras.

6 Levez les yeux vers le ciel, et regardez en bas sur la terre!

Car les cieux s’évanouiront comme une fumée,

La terre tombera en lambeaux comme un vêtement,

Et ses habitants périront comme des mouches;

Mais mon salut durera éternellement,

Et ma justice n’aura point de fin.

7 Écoutez-moi, vous qui connaissez la justice,

Peuple, *Ps 37:31.qui as ma loi dans ton cœur!

*Ps 118:6. v. 12.Ne craignez pas l’opprobre des hommes,

Et ne tremblez pas devant leurs outrages.

8 Car *És 50:9.la teigne les dévorera comme un vêtement,

Et la gerce les rongera comme de la laine;

Mais ma justice durera éternellement,

Et mon salut s’étendra d’âge en âge.

9 Réveille-toi, réveille-toi! Revêts-toi de force, bras de l’Éternel!

Réveille-toi, comme aux jours d’autrefois,

Dans les anciens âges!

N’est-ce pas toi qui abattis l’Égypte,

Qui transperças le monstre?

10 N’est-ce pas toi qui mis à sec la mer,

Les eaux du grand abîme,

*És 43:16.Qui frayas dans les profondeurs de la mer

Un chemin pour le passage des rachetés?

11 Ainsi les rachetés de l’Éternel retourneront,

Ils iront à Sion avec chants de triomphe,

Et une joie éternelle couronnera leur tête;

L’allégresse et la joie s’approcheront,

La douleur et les gémissements s’enfuiront.

12 C’est moi, c’est moi qui vous console.

Qui es-tu, pour avoir peur de *Ps 118:6, v. 7.l’homme mortel,

Et du fils de l’homme, pareil à l’herbe?

13 Et tu oublierais l’Éternel, qui t’a fait,

*Job 9:8.Ps 104:2.És 40:22;42:5;44:24.Qui a étendu les cieux et fondé la terre!

Et tu tremblerais incessamment tout le jour

Devant la colère de l’oppresseur,

Parce qu’il cherche à détruire!

Où donc est la colère de l’oppresseur?

14 Bientôt celui qui est courbé sous les fers sera délivré;

Il ne mourra pas dans la fosse,

Et son pain ne lui manquera pas.

15 Je suis l’Éternel, ton Dieu,

Qui soulève la mer et fais mugir ses flots.

L’Éternel des armées est son nom.

16 Je mets mes paroles dans ta bouche,

Et je te couvre de l’ombre de ma main,

Pour étendre de nouveaux cieux et fonder une nouvelle terre,

Et pour dire à Sion: Tu es mon peuple!

17 *És 52:1.Réveille-toi, réveille-toi! Lève-toi, Jérusalem,

Qui as bu de la main de l’Éternel la coupe de sa colère,

Qui as bu, sucé jusqu’à la lie la coupe d’étourdissement!

18 Il n’y en a aucun pour la conduire

De tous les fils qu’elle a enfantés,

Il n’y en a aucun pour la prendre par la main

De tous les fils qu’elle a élevés.

19 *És 47:9.Ces deux choses te sont arrivées:

Qui te plaindra?

Le ravage et la ruine, la famine et l’épée.

Qui suis-je pour te consoler?

20 *La 2:11,12.Tes fils en défaillance gisaient à tous les coins de rues,

Comme le cerf dans un filet,

Chargés de la colère de l’Éternel,

Des menaces de ton Dieu.

21 C’est pourquoi, écoute ceci, malheureuse,

Ivre, mais non de vin!

22 Ainsi parle ton Seigneur, l’Éternel,

Ton Dieu, qui défend son peuple:

Voici, je prends de ta main la coupe d’étourdissement,

La coupe de ma colère;

Tu ne la boiras plus!

23 Je la mettrai dans la main de tes oppresseurs,

Qui te disaient: Courbe-toi, et nous passerons!

Tu faisais alors de ton dos comme une terre,

Comme une rue pour les passants.